Kunnat http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132454/all Mon, 13 May 2019 12:52:37 +0300 fi Lämpimät terveiset hallitusneuvotteluihin kuntatasolta http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta <p>Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.</p><p>---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p>Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.</p><p>Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.</p><p>Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.</p><p>Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.</p><p>Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.</p><p>Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.</p><p>Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.</p><p>Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5&ndash;3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200&thinsp;000&ndash;400&thinsp;000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86&thinsp;000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260&thinsp;000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500&thinsp;000 euroa.</p><p>Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34&ndash;68 uuden hoitajan rekrytointia.</p><p>Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.</p><p>Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.</p><p>Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.</p><p>Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.</p><p>Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.</p><p>Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.</p><p>Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.</p> Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.

Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.

Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.

Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.

Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5–3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200 000–400 000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86 000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260 000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500 000 euroa.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34–68 uuden hoitajan rekrytointia.

Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.

Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.

Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.

Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.

Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.

Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.

Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.

]]>
10 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta#comments Kotimaa Hallitusneuvottelut Kunnat Politiikka Mon, 13 May 2019 09:52:37 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta
Minusta ja sinustakin tulee vanhus - tarvitsemme hyvää hoitoa! http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273956-minusta-ja-sinustakin-tulee-vanhus-tarvitsemme-hyvaa-hoitoa <p>&nbsp;</p><p>Ihmisarvo on jakamaton. Iästäkin huolimatta. Hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan!</p><p>&nbsp;</p><p>Päättyneellä vaalikaudella sotiemme veteraanien etuuksia ja ennen kaikkea kotiin vietäviä palveluja parannettiin merkittävästi ja kattavasti. Lopultakin. Johtamani valtiovarainvaliokunnan jaosto, jolle sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat, panosti asiaan yhteisvoimin. Erityiskiitos tästä kansanedustaja Markku Rossille, kesk. Teimme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalikauden lopulla eteemme räjähti vanhustenhoidon synkkä taso maassamme. Veteraaniasioista päätetään valtion tasolla, mutta vanhustenhoito on kuntien vastuulla. Siksi emme suoraan kyenneet puuttumaan mummojen ja vaarien hoitoon eduskunnan tasolla. Välikysymyksen teimme ja lisäbudjetissa annoimme lisärahaa valvontaan. Kokonaisuus ongelmista on kuitenkin avoinna.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalikaudella 2011-2015 hallitus leikkasi tuntuvasti kuntien valtionosuuksia.&nbsp; Tämä johti suuren määrän kuntia talousahdinkoon. Siitä seurasi veroprosenttien kiristyksiä, maksujen korotuksia, velan ottoa (kuntien yhteenlaskettu velka kasvoi 11 mrd eurosta 17 mrd euroon), yt-neuvotteluja ja palvelujen heikentämisiä. Kuntaliitoksiakin tehtiin paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Pahinta oli se, että lukuisat kunnat säästivät ulkoistamalla vv. 2011-2015 vanhustenhoidon. Yksityiset palveluntuottajat tulivat laajasti mukaan. Ne ovat osakeyhtiöitä, joiden tarkoitus (oy-lain 5&sect;) on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Voiton tuottaminen on saanut yliotteen. Hoidon laadusta on tingitty lähes kaikin tavoin. Ulkoistaneet kunnat ovat jättäneet koko toiminnan yhtiöiden haltuun ja laiminlyöneet jopa valvonnan etsiessään vain säästöjä tiukkaan talouteensa. Seuraukset näkyvät ikävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhustenhoidon tila on häpeä sivistysyhteiskunnalle.&nbsp; Hoitajamitoituksen säätäminen (&gt;0,7) laissa on välttämätöntä. Se ei kuitenkaan riitä. Valvonta on koottava monelta taholta yhteen ja tehokkaaksi. Lisäksi laiminlyönneistä ja rikoksista on säädettävä tuntuvat rangaistukset. Esim. 10%:n sakko yrityksen liikevaihdosta laskettuna toisi ryhtiä vanhustenhoitoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelmien ratkaiseminen edellyttää lisää hoitohenkilökuntaa. Sitä saadaan palkkatasoa tarkistamalla ja työoloja kehittämällä. Tuhannet hoitajat ovat siirtyneet muihin töihin ja jopa ulkomaille. Heidät pitää saada houkuteltua omia vanhuksiamme hoitamaan. Riittävä henkilöstömäärä vähentää kuormitusta ja nostaa itsestään hoidon tasoa. Asenteetkin paranevat, kun työntekijän taakka on kohtuullinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä jokaisella on vanhuksia omaisina tai tuttuina. Meistä jokainen ikääntyy ja saatamme saavuttaa vaiheen, jossa tarvitsemme tehokasta hoitoa. Sen tulee olla myös korkealaatuista. Tämä on suuri haaste koko julkiselle sektorille, koska vanhusten määrä kasvaa jopa 300 000 henkilöllä tulevina vuosina.</p><p>&nbsp;</p><p>Mummot ja papat, olette meille tärkeitä ja arvokkaita! Parannamme teidän etuuksianne ja palvelujanne!&nbsp; Tämä on lupaus!&nbsp; Kiitos teille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ihmisarvo on jakamaton. Iästäkin huolimatta. Hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan!

 

Päättyneellä vaalikaudella sotiemme veteraanien etuuksia ja ennen kaikkea kotiin vietäviä palveluja parannettiin merkittävästi ja kattavasti. Lopultakin. Johtamani valtiovarainvaliokunnan jaosto, jolle sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat, panosti asiaan yhteisvoimin. Erityiskiitos tästä kansanedustaja Markku Rossille, kesk. Teimme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä.

 

Vaalikauden lopulla eteemme räjähti vanhustenhoidon synkkä taso maassamme. Veteraaniasioista päätetään valtion tasolla, mutta vanhustenhoito on kuntien vastuulla. Siksi emme suoraan kyenneet puuttumaan mummojen ja vaarien hoitoon eduskunnan tasolla. Välikysymyksen teimme ja lisäbudjetissa annoimme lisärahaa valvontaan. Kokonaisuus ongelmista on kuitenkin avoinna.

 

Vaalikaudella 2011-2015 hallitus leikkasi tuntuvasti kuntien valtionosuuksia.  Tämä johti suuren määrän kuntia talousahdinkoon. Siitä seurasi veroprosenttien kiristyksiä, maksujen korotuksia, velan ottoa (kuntien yhteenlaskettu velka kasvoi 11 mrd eurosta 17 mrd euroon), yt-neuvotteluja ja palvelujen heikentämisiä. Kuntaliitoksiakin tehtiin paljon.

 

Pahinta oli se, että lukuisat kunnat säästivät ulkoistamalla vv. 2011-2015 vanhustenhoidon. Yksityiset palveluntuottajat tulivat laajasti mukaan. Ne ovat osakeyhtiöitä, joiden tarkoitus (oy-lain 5§) on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Voiton tuottaminen on saanut yliotteen. Hoidon laadusta on tingitty lähes kaikin tavoin. Ulkoistaneet kunnat ovat jättäneet koko toiminnan yhtiöiden haltuun ja laiminlyöneet jopa valvonnan etsiessään vain säästöjä tiukkaan talouteensa. Seuraukset näkyvät ikävästi.

 

Vanhustenhoidon tila on häpeä sivistysyhteiskunnalle.  Hoitajamitoituksen säätäminen (>0,7) laissa on välttämätöntä. Se ei kuitenkaan riitä. Valvonta on koottava monelta taholta yhteen ja tehokkaaksi. Lisäksi laiminlyönneistä ja rikoksista on säädettävä tuntuvat rangaistukset. Esim. 10%:n sakko yrityksen liikevaihdosta laskettuna toisi ryhtiä vanhustenhoitoon. 

 

Ongelmien ratkaiseminen edellyttää lisää hoitohenkilökuntaa. Sitä saadaan palkkatasoa tarkistamalla ja työoloja kehittämällä. Tuhannet hoitajat ovat siirtyneet muihin töihin ja jopa ulkomaille. Heidät pitää saada houkuteltua omia vanhuksiamme hoitamaan. Riittävä henkilöstömäärä vähentää kuormitusta ja nostaa itsestään hoidon tasoa. Asenteetkin paranevat, kun työntekijän taakka on kohtuullinen.

 

Meillä jokaisella on vanhuksia omaisina tai tuttuina. Meistä jokainen ikääntyy ja saatamme saavuttaa vaiheen, jossa tarvitsemme tehokasta hoitoa. Sen tulee olla myös korkealaatuista. Tämä on suuri haaste koko julkiselle sektorille, koska vanhusten määrä kasvaa jopa 300 000 henkilöllä tulevina vuosina.

 

Mummot ja papat, olette meille tärkeitä ja arvokkaita! Parannamme teidän etuuksianne ja palvelujanne!  Tämä on lupaus!  Kiitos teille!

]]>
1 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273956-minusta-ja-sinustakin-tulee-vanhus-tarvitsemme-hyvaa-hoitoa#comments hallitus Kunnat vanhustenhoito Wed, 10 Apr 2019 07:52:35 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273956-minusta-ja-sinustakin-tulee-vanhus-tarvitsemme-hyvaa-hoitoa
Sote-veron hyödyt ja haitat http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273021-sote-veron-hyodyt-ja-haitat <p>Vaaligallupien kahden suurimman puolueen SDP:n ja Kokoomuksen verolinjaukset eroavat enemmän kuin puolueiden sote-linjaukset. Verolinjauksissaan molemmat toki toivovat työn verotuksen keventämistä (ainakin jossain tuloluokissa) ja verokertymän aukon paikkaamista osin joko omistamiseen kohdistuvilla veroilla (SDP) taikka kulutukseen kohdennetuilla arvonlisäveroilla (Kokoomus). SDP on myös kannattanut verotusoikeutta sote-itsehallintoalueille (sote-kunnat), mitä Kokoomus taas on vastustanut.</p><p>Sote-menot muodostavat ison osan julkisten talouden kuluista. Suomen valtion vuoden 2019 talousarvion n. 55 miljardin euron loppusummasta sosiaali- ja terveysministeriön menoluokka on 15 miljardin euron suuruinen. Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien menoista sosiaali- ja terveydenhuollon menot muodostavat 49 % eli yhteensä n. 20 miljardia euroa. Kunnat saavat tulonsa pääosin keräämistään veroista taikka valtionavusta, joka on apujen leikkausten jälkeen n. 8 miljardin euron suuruinen (<a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-ja-kuntayhtymien-menot-ja-tulot"><u>https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-ja-kuntayhtymien-menot-ja-tulot</u></a>). Kun valtionosuuksia ei korvamerkitä määrättyyn menokohteeseen, voidaan arvioida, että niitä käytetään sosiaali- ja terveydenhuoltoon suhteessa saman verran kuin mitä ao. menot muodostavat kuntien kokonaismenoista (ts. 49 % eli noin 4 miljardia euroa). Sosiaali- ja terveysministeriön menoluokan kulut ovat pääosin tulonsiirtoja, kun kuntien menot taas aiheutuvat sote-palvelujen järjestämisestä. Näistä palvelujen kokonaiskustannuksista niiden käyttäjät maksavat lisäksi itse noin neljänneksen.</p><p>Sekä SDP että Kokoomus ovat luvanneet parantaa sekä lääkäripalvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa että vanhuspalvelujen laatua. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan ainakin noin 300 miljoonan euron lisärahoitus, jotta luvattu hoitoon pääsy voidaan taata. Vanhuspalveluissa on arvioitu olevan noin miljardin euron vaje, jonka kattamisella saavuttaisimme pohjoismaisen n. 2,5 % tason BKT:sta. Mahdollisia keinoja kulujen rahoittamiseen ovat menojen uudelleen kohdistaminen, verokertymän kasvattaminen taikka sote-kulujen lainarahoitus.</p><p>Valtion budjetissa uudelleen kohdentamismahdollisuuksia ei kovin paljoa ole. Sipilän hallitus jätti tosin toteuttamatta yritystukien karsimisen, joita lienee valtion budjetissa n. 8 miljardin euron arvosta. Yritystuet lienevät mahdollinen, mutta poliittisesti vaikea kohde verotulojen uudelleenkohdennukselle. Velanoton lisäämistä ei mikään puolue suosittele keinoksi sote-kulujen kattamiseen, vaikkei Suomen velkaantumisaste kansainvälisesti arvioiden ole mitenkään erityisen korkea. Käytännössä uusien sote-kulujen kattaminen tulisikin todennäköisesti tapahtumaan verotusta kiristämällä.</p><p>Maakuntavero oli keskustelun kohteena myös Sipilän hallituksen sote-mallissa. Kun SDP tai Kokoomus eivät omissa sote-malleissaan puhu maakunnista, olisi uusien itsehallinnollisten alueiden kantaman veron parempi nimitys mielestäni sote-vero. Jos isot kunnat järjestäisivät itse sote-tuotantonsa, keräisivät ne sekä kunnallisveroa että sote-veroa. Jos sote-kunta/aluekunta/kuntayhtymä olisi peruskunnasta erillinen toimija, keräisi se itselleen tarvitsemansa sote-veron. Sote-veron osuudeksi siirtyisi käytännössä noin puolet peruskuntien kunnallisverosta eli sen suuruus olisi n. 10 % tasolla ansiotuloista ja kunnallisverona perittäväksi jäisi toinen 10 %. Todennäköisesti sote-vero kuitenkin nousisi nykytasoon verrattuna, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa on edellä mainittuja tyydyttämättömiä tarpeita, joita olisi helppo lähteä rahoittamaan sote-verolla. Keskeisenä sote-veron haittana olisikin veroasteen todennäköinen nousu, jota pitäisi pystyä rajoittamaan jonkinlaisilla verotuksen kattosäännöillä. Sellainen olisi kuitenkin alueellisen itsehallinnon ja riittävien palvelujen turvaamisen kannalta ongelmallista. Itsehallintoalueiden keräämät sote-verot vaikeuttaisivat myös entisestään kansallista finanssipolitiikkaa. Sote-verolla olisi oma vaikutuksensa jopa työmarkkinaratkaisuihin, joissa verojärjestelyillä on usein keskeinen merkitys. Itsehallinnolliset alueelliset toimijat eivät välttämättä olisi kansallisten tupo-ratkaisujen takana.</p><p>Sote-veron selvänä etuna olisi, että sen olemassaolo turvaisi alueellisen itsehallinnon. Itsehallinnollisilla toimijoilla olisi myös verotusmallissa kannustin tuottaa sote-palvelut tehokkaasti, jotta sote-vero ei nousisi. Oikeus sote-verottaa olisi lisäksi varma keino turvata alueen väestölle riittävät palvelut. Tosin näin kävisi vain sellaisilla alueilla, joiden verokertymä riittäisi tarveperusteisten palvelujen kustannusten kattamiseen. Ennakoidut voimakkaat väestömuutokset tekevät kuitenkin todennäköiseksi, että jo 2020-luvun puolivälissä Suomessa olisi useita alueita, jotka eivät pystyisi omalla verokertymällään sote-menojaan kattamaan.</p><p>Itsehallintoaleuiden verotusoikeuden suurena haittana olisi myös, että alueiden ohjaaminen sekä peruskunnista käsin alhaalta ylös että valtiovallan toimesta ylhäältä alas muodostuisi hyvin hankalaksi. Alueilla ei myöskään olisi kannustinta keskinäiseen yhteistoimintaan. Ohjausmahdollisuuksia lisäisikin huomattavasti, jos itsehallintoalueita ja sote-investointeja rahoitettaisiin kuntien kautta kunnallisvero-osuudella sekä suorilla valtionavuilla.</p><p>Oma käsitykseni on, että ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa itsehallintoalueiden verotusoikeus ei ole kovin toimiva ratkaisu ja että se helposti nostaisi veroastetta. Verotusoikeus olisi järkevintä toteuttaa vasta kun sote-tuotannon kulutaso on muodostunut vakaaksi. Itsehallintoalueille ohjatuilla suorilla (ja korvamerkityillä) valtionosuuksilla tulisi myös pystyä ohjaamaan alueita ja niiden investointeja. Siksi valtionapujärjestelmän uudistaminen osana sote-uudistusta olisi kovin tärkeää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaaligallupien kahden suurimman puolueen SDP:n ja Kokoomuksen verolinjaukset eroavat enemmän kuin puolueiden sote-linjaukset. Verolinjauksissaan molemmat toki toivovat työn verotuksen keventämistä (ainakin jossain tuloluokissa) ja verokertymän aukon paikkaamista osin joko omistamiseen kohdistuvilla veroilla (SDP) taikka kulutukseen kohdennetuilla arvonlisäveroilla (Kokoomus). SDP on myös kannattanut verotusoikeutta sote-itsehallintoalueille (sote-kunnat), mitä Kokoomus taas on vastustanut.

Sote-menot muodostavat ison osan julkisten talouden kuluista. Suomen valtion vuoden 2019 talousarvion n. 55 miljardin euron loppusummasta sosiaali- ja terveysministeriön menoluokka on 15 miljardin euron suuruinen. Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien menoista sosiaali- ja terveydenhuollon menot muodostavat 49 % eli yhteensä n. 20 miljardia euroa. Kunnat saavat tulonsa pääosin keräämistään veroista taikka valtionavusta, joka on apujen leikkausten jälkeen n. 8 miljardin euron suuruinen (https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-ja-kuntayhtymien-menot-ja-tulot). Kun valtionosuuksia ei korvamerkitä määrättyyn menokohteeseen, voidaan arvioida, että niitä käytetään sosiaali- ja terveydenhuoltoon suhteessa saman verran kuin mitä ao. menot muodostavat kuntien kokonaismenoista (ts. 49 % eli noin 4 miljardia euroa). Sosiaali- ja terveysministeriön menoluokan kulut ovat pääosin tulonsiirtoja, kun kuntien menot taas aiheutuvat sote-palvelujen järjestämisestä. Näistä palvelujen kokonaiskustannuksista niiden käyttäjät maksavat lisäksi itse noin neljänneksen.

Sekä SDP että Kokoomus ovat luvanneet parantaa sekä lääkäripalvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa että vanhuspalvelujen laatua. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan ainakin noin 300 miljoonan euron lisärahoitus, jotta luvattu hoitoon pääsy voidaan taata. Vanhuspalveluissa on arvioitu olevan noin miljardin euron vaje, jonka kattamisella saavuttaisimme pohjoismaisen n. 2,5 % tason BKT:sta. Mahdollisia keinoja kulujen rahoittamiseen ovat menojen uudelleen kohdistaminen, verokertymän kasvattaminen taikka sote-kulujen lainarahoitus.

Valtion budjetissa uudelleen kohdentamismahdollisuuksia ei kovin paljoa ole. Sipilän hallitus jätti tosin toteuttamatta yritystukien karsimisen, joita lienee valtion budjetissa n. 8 miljardin euron arvosta. Yritystuet lienevät mahdollinen, mutta poliittisesti vaikea kohde verotulojen uudelleenkohdennukselle. Velanoton lisäämistä ei mikään puolue suosittele keinoksi sote-kulujen kattamiseen, vaikkei Suomen velkaantumisaste kansainvälisesti arvioiden ole mitenkään erityisen korkea. Käytännössä uusien sote-kulujen kattaminen tulisikin todennäköisesti tapahtumaan verotusta kiristämällä.

Maakuntavero oli keskustelun kohteena myös Sipilän hallituksen sote-mallissa. Kun SDP tai Kokoomus eivät omissa sote-malleissaan puhu maakunnista, olisi uusien itsehallinnollisten alueiden kantaman veron parempi nimitys mielestäni sote-vero. Jos isot kunnat järjestäisivät itse sote-tuotantonsa, keräisivät ne sekä kunnallisveroa että sote-veroa. Jos sote-kunta/aluekunta/kuntayhtymä olisi peruskunnasta erillinen toimija, keräisi se itselleen tarvitsemansa sote-veron. Sote-veron osuudeksi siirtyisi käytännössä noin puolet peruskuntien kunnallisverosta eli sen suuruus olisi n. 10 % tasolla ansiotuloista ja kunnallisverona perittäväksi jäisi toinen 10 %. Todennäköisesti sote-vero kuitenkin nousisi nykytasoon verrattuna, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa on edellä mainittuja tyydyttämättömiä tarpeita, joita olisi helppo lähteä rahoittamaan sote-verolla. Keskeisenä sote-veron haittana olisikin veroasteen todennäköinen nousu, jota pitäisi pystyä rajoittamaan jonkinlaisilla verotuksen kattosäännöillä. Sellainen olisi kuitenkin alueellisen itsehallinnon ja riittävien palvelujen turvaamisen kannalta ongelmallista. Itsehallintoalueiden keräämät sote-verot vaikeuttaisivat myös entisestään kansallista finanssipolitiikkaa. Sote-verolla olisi oma vaikutuksensa jopa työmarkkinaratkaisuihin, joissa verojärjestelyillä on usein keskeinen merkitys. Itsehallinnolliset alueelliset toimijat eivät välttämättä olisi kansallisten tupo-ratkaisujen takana.

Sote-veron selvänä etuna olisi, että sen olemassaolo turvaisi alueellisen itsehallinnon. Itsehallinnollisilla toimijoilla olisi myös verotusmallissa kannustin tuottaa sote-palvelut tehokkaasti, jotta sote-vero ei nousisi. Oikeus sote-verottaa olisi lisäksi varma keino turvata alueen väestölle riittävät palvelut. Tosin näin kävisi vain sellaisilla alueilla, joiden verokertymä riittäisi tarveperusteisten palvelujen kustannusten kattamiseen. Ennakoidut voimakkaat väestömuutokset tekevät kuitenkin todennäköiseksi, että jo 2020-luvun puolivälissä Suomessa olisi useita alueita, jotka eivät pystyisi omalla verokertymällään sote-menojaan kattamaan.

Itsehallintoaleuiden verotusoikeuden suurena haittana olisi myös, että alueiden ohjaaminen sekä peruskunnista käsin alhaalta ylös että valtiovallan toimesta ylhäältä alas muodostuisi hyvin hankalaksi. Alueilla ei myöskään olisi kannustinta keskinäiseen yhteistoimintaan. Ohjausmahdollisuuksia lisäisikin huomattavasti, jos itsehallintoalueita ja sote-investointeja rahoitettaisiin kuntien kautta kunnallisvero-osuudella sekä suorilla valtionavuilla.

Oma käsitykseni on, että ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa itsehallintoalueiden verotusoikeus ei ole kovin toimiva ratkaisu ja että se helposti nostaisi veroastetta. Verotusoikeus olisi järkevintä toteuttaa vasta kun sote-tuotannon kulutaso on muodostunut vakaaksi. Itsehallintoalueille ohjatuilla suorilla (ja korvamerkityillä) valtionosuuksilla tulisi myös pystyä ohjaamaan alueita ja niiden investointeja. Siksi valtionapujärjestelmän uudistaminen osana sote-uudistusta olisi kovin tärkeää. 

]]>
4 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273021-sote-veron-hyodyt-ja-haitat#comments Kotimaa Kunnat Sote-uudistus Valtionapu Veroaste Sun, 31 Mar 2019 05:55:46 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273021-sote-veron-hyodyt-ja-haitat
Sote kuntapohjalta? http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271686-sote-kuntapohjalta <p>Olen kirjoittanut melko paljon sote-uudistuksesta. Oma tulkintani kirjoituksistani on, että niissä on johdonmukaisesti vastustettu keskittämistä ja puolustettu kuntien määräysvaltaa.&nbsp; En koskaan uskonut, että esillä olleet sote-ratkaisut voisivat toteutua. En halua millään muotoa jälkiviisastella, mutta hienoa huomata, että nyt puolueista ainakin kokoomus on tullut linjoilleni puolustaessaan kuntapohjaista mallia, muutkin puolueet voisivat harkita <img alt="smiley" height="23" src="http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/regular_smile.png" title="smiley" width="23" />&nbsp;</p><p>Ohessa linkkejä, joista voi haluttaessa tutustua kirjoituksiini.</p><p><a href="http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268382-toimiva-sote-uudistus-syntyy-nykyista-mallia-kehittamalla">http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268382-toimiva-sote-uudistus-syntyy-nykyista-mallia-kehittamalla</a></p><p><a href="http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252215-jalleen-sotesta">http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252215-jalleen-sotesta</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232412-soten-valinnanvapausongelmat-yllatysko-muka">http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232412-soten-valinnanvapausongelmat-yllatysko-muka</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kirjoittanut melko paljon sote-uudistuksesta. Oma tulkintani kirjoituksistani on, että niissä on johdonmukaisesti vastustettu keskittämistä ja puolustettu kuntien määräysvaltaa.  En koskaan uskonut, että esillä olleet sote-ratkaisut voisivat toteutua. En halua millään muotoa jälkiviisastella, mutta hienoa huomata, että nyt puolueista ainakin kokoomus on tullut linjoilleni puolustaessaan kuntapohjaista mallia, muutkin puolueet voisivat harkita smiley 

Ohessa linkkejä, joista voi haluttaessa tutustua kirjoituksiini.

http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268382-toimiva-sote-uudistus-syntyy-nykyista-mallia-kehittamalla

http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252215-jalleen-sotesta

 

http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232412-soten-valinnanvapausongelmat-yllatysko-muka

 

]]>
4 http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271686-sote-kuntapohjalta#comments Eduskuntavaalit Kunnat Sote Fri, 15 Mar 2019 11:19:19 +0000 Yrjö Eronen http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271686-sote-kuntapohjalta
Kuntien tehtäviä ei tule eriyttää http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271403-kuntien-tehtavia-ei-tule-eriyttaa <p>Kunnista tulikin yhtäkkiä vaalien teema kun sote- ja maakuntauudistus kaatui. Jo heti viikonloppuna nousi keskusteluun, onko kaikilla kunnilla jatkossa laadultaan ja laajuu&shy;deltaan samat tehtävät.&nbsp;</p><p>Viime viikolla julkaistiin <strong><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161420/VM_18_2019_Kuntien%20valtionosuusjarjestelman%20kehittamistarpeiden%20esiselvitys_Final.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitys.</a> </strong>Kyseisen selvityksen sihteeristö katsoo, että kuntien erilaistumiskehityksen seurauksena on luontevaa pohtia, olisiko kuntien tehtäviä tarpeellista jatkossa eriyttää. Kuntakyselyn vastausten perusteella suurin osa kunnista kuitenkin kat&shy;soo, että kaikilla kunnilla tulisi jatkossakin olla samat tehtävät.</p><p>Suomessa kunnallinen itsehallinto on ankkuroitu perustuslakiin ja se on Suomessa vahva, kuten sote-uudistuksessa on nähty. Perustuslain ja sitä koskevan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat olennaisena osana mm. verotusoikeus, kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamisen taloudelliset edellytykset turvaava rahoitusperiaate ja yleinen toimiala.</p><p>Selvityksessä todetaan, että kuntien tilanteet ovat niin erilaisia, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voi vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin. On selvää, että maamme on erilainen kun sitä katsoo sen eri puolilta. Kunnat ovat erilaisia ja se on ollut itsehallinnon tarkoituskin. Näen kuitenkin erittäin vaikeana, jopa mahdottomana ajatuksena sen, että kunnat luokiteltaisiin tehtäviltään erilaisiksi. Olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen. Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu.</p><p>Eduskunnan laissa säätämät palvelut on turvattava siitä riippumatta, mikä taho nuo palvelut järjestää, sillä perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tähän asuinpaikanvalinnan oikeuteen liittyy vahvasti myös oikeus peruspalveluihin.&nbsp;Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin?</p><p>Vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva tehtävien kokoaminen isompiin kokonaisuuksiin on jo nyt mahdollista. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa rahoituksen suhteen. Sote-uudistuksen yksi kuumin keskustelun aihe on ollut juuri rahoitusperiaatteen toteutuminen. Olisiko maakunnilla ollut riittävät resurssit turvata sote-palvelut kansalaisille? Samaan aikaan haettiin 3 miljardin euron kustannusten kasvun taittamista. Tarve taittaa sote-kustannuksia huoltosuhteen heiketessä ei ole kadonnut minnekään vaikka työllisyys onkin maassa parantunut.</p><p>Nyt kun ennen vaaleja puolueilla tuntuu rahaa olevan uusiin palveluihin, toivoisi myös kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta käytävän yhtä innostunutta keskustelua. Sen sijaan, että kiivaasti ollaan lupaamassa uusia palveluja tai eriyttämässä kuntien tehtäviä, tulisi laittaa perusasiat kuntoon eli turvata nykyisten palvelujen rahoitus.</p><p>Kasvu ja erityisesti väestönkasvu on ollut päätavoite kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja politiikassa. Nyt kun iso osa kunnista ei väestöltään kasva vaan kutistuu, on rahoitusvälineemmekin ongelmissa. Väestön väheneminen aiheuttaa sen, että aiemmat rakenteet ovat liian raskaita, työllisen väestön maksamat verot vähenevät ja asukasmenoperustaiset maksut kasvavat ainakin aluksi. Samaan aikaan asukaspohjaan perustuvat valtionosuudet voivat jopa heiketä.</p><p>Suomessa tarvitaan ehdottomasti aivan uudenlaista väestön vähenemisen huomioivaa kehittämispolitiikkaa. Kunnan asukasmäärän väheneminen ei automaattisesti tarkoita kunnan elinvoiman menetystä. Kunta voi koostaan riippumatta olla vetovoimainen monipaikka-asumisen kunta tai matkailukunta. Nykyinen rahoitusjärjestelmämme ei tunnista kunnolla tämän tyyppistä kehitystä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunnista tulikin yhtäkkiä vaalien teema kun sote- ja maakuntauudistus kaatui. Jo heti viikonloppuna nousi keskusteluun, onko kaikilla kunnilla jatkossa laadultaan ja laajuu­deltaan samat tehtävät. 

Viime viikolla julkaistiin Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitys. Kyseisen selvityksen sihteeristö katsoo, että kuntien erilaistumiskehityksen seurauksena on luontevaa pohtia, olisiko kuntien tehtäviä tarpeellista jatkossa eriyttää. Kuntakyselyn vastausten perusteella suurin osa kunnista kuitenkin kat­soo, että kaikilla kunnilla tulisi jatkossakin olla samat tehtävät.

Suomessa kunnallinen itsehallinto on ankkuroitu perustuslakiin ja se on Suomessa vahva, kuten sote-uudistuksessa on nähty. Perustuslain ja sitä koskevan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat olennaisena osana mm. verotusoikeus, kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamisen taloudelliset edellytykset turvaava rahoitusperiaate ja yleinen toimiala.

Selvityksessä todetaan, että kuntien tilanteet ovat niin erilaisia, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voi vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin. On selvää, että maamme on erilainen kun sitä katsoo sen eri puolilta. Kunnat ovat erilaisia ja se on ollut itsehallinnon tarkoituskin. Näen kuitenkin erittäin vaikeana, jopa mahdottomana ajatuksena sen, että kunnat luokiteltaisiin tehtäviltään erilaisiksi. Olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen. Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu.

Eduskunnan laissa säätämät palvelut on turvattava siitä riippumatta, mikä taho nuo palvelut järjestää, sillä perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tähän asuinpaikanvalinnan oikeuteen liittyy vahvasti myös oikeus peruspalveluihin. Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin?

Vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva tehtävien kokoaminen isompiin kokonaisuuksiin on jo nyt mahdollista. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa rahoituksen suhteen. Sote-uudistuksen yksi kuumin keskustelun aihe on ollut juuri rahoitusperiaatteen toteutuminen. Olisiko maakunnilla ollut riittävät resurssit turvata sote-palvelut kansalaisille? Samaan aikaan haettiin 3 miljardin euron kustannusten kasvun taittamista. Tarve taittaa sote-kustannuksia huoltosuhteen heiketessä ei ole kadonnut minnekään vaikka työllisyys onkin maassa parantunut.

Nyt kun ennen vaaleja puolueilla tuntuu rahaa olevan uusiin palveluihin, toivoisi myös kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta käytävän yhtä innostunutta keskustelua. Sen sijaan, että kiivaasti ollaan lupaamassa uusia palveluja tai eriyttämässä kuntien tehtäviä, tulisi laittaa perusasiat kuntoon eli turvata nykyisten palvelujen rahoitus.

Kasvu ja erityisesti väestönkasvu on ollut päätavoite kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja politiikassa. Nyt kun iso osa kunnista ei väestöltään kasva vaan kutistuu, on rahoitusvälineemmekin ongelmissa. Väestön väheneminen aiheuttaa sen, että aiemmat rakenteet ovat liian raskaita, työllisen väestön maksamat verot vähenevät ja asukasmenoperustaiset maksut kasvavat ainakin aluksi. Samaan aikaan asukaspohjaan perustuvat valtionosuudet voivat jopa heiketä.

Suomessa tarvitaan ehdottomasti aivan uudenlaista väestön vähenemisen huomioivaa kehittämispolitiikkaa. Kunnan asukasmäärän väheneminen ei automaattisesti tarkoita kunnan elinvoiman menetystä. Kunta voi koostaan riippumatta olla vetovoimainen monipaikka-asumisen kunta tai matkailukunta. Nykyinen rahoitusjärjestelmämme ei tunnista kunnolla tämän tyyppistä kehitystä.

]]>
6 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271403-kuntien-tehtavia-ei-tule-eriyttaa#comments 2019 eduskuntavaalit Kunnat Maakuntauudistus Soe Tue, 12 Mar 2019 08:07:01 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271403-kuntien-tehtavia-ei-tule-eriyttaa
SIPILÄN OMA SOTE http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271143-sipilan-oma-sote <p>SIPILÄN TULOS TAI ULOS !</p> <p>&nbsp;Sipilän oma &quot;SOTE&quot; ei mennyt maaliin saakka vaikka tuo hänen kuuluisa &quot;Slouganinsahan&quot; oli lausuttu jo tuon Sote valmistelun ensi metreillä ja alussa se oli tarkoitettu lähinnä omalle Hallitukselleen silloin sysksyllä 2015 kun hän rupesi &quot;Väkisin&quot; runnaamaan tuota Maakunta&quot; ja &quot;Valinnanvapaus&quot; mallia tuon Soten kustannuksella,,, Sipilä käytti sitä aluksi oman Hallituksensa &quot;Ruotuun&quot; saattamiseksi ja uhkasi omaa Hallitustaan tai ehkä ainakin myöhemmin Eduskuntaa tuolla sanonnalla... siis &quot;TULOS TAI ULOS&quot; oli tarkoitettu painostukseksi ja peloitteeksi aluksi omalle Hallitukselleen ja myöhemmin tuo uhkaus koski koko Eduskuntaa, mutta koskaanhan tuo esitys ei edennyt Eduskuntaan saakka koska Sipilä &quot;Härkäpäisesti ei suostunut muuttamaan Hallituksensa esityksiä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla ja että se vastaisi Suomen Perustuslakia... tätä ei vain muisteta.</p> <p>Aivan alkumetreiltä lähtien hän kuvitteli että tuo Sote on vain ns läpihuutojuttu Eduskunnassa kunhan hän saa sen vain ajettua Hallituksessaan ja omiensa keskuudessa läpi... kuinka moni muistaa noita asioita.. ihmettelen tiedotusvälineitä esimerkiksi siitä, että he eivät muista tämän jutun Tulos Tai Ulos alkuperäistä tarkoitusta !<br /><br />Kuinka monta kertaa Sipilä käytti tuota Slouganiaan Hallituskautensa aikana suoranaiseen &quot;UHKAILUUN&quot; ja se syntyi jo silloin syksyllä 2015 kun hän oletti että tämä Sote Maakunta ja Valinnanvapaus sekä Terveyspalvelujen yksityistäminen on vain läpihuutojuttu ja hän painaa sen &quot;MAALIIN&quot; pikaisella aikataululla ja ilmoitti silloin syksyllä että tämä Sote on saatava MAALIIN ennen eduskunnan Joululomia ja Eduskunta ei lähde Joululomalle ennenkuin tuo Sote on saatu &quot;MAALIIN&quot;.. &quot;TULOS TAI ULOS&quot; silloin se kuului ensimmäisen kerran ja nämä on noita hänen yleisesti läpi koko Hallituskauden käyttämiä Slouganeitaan joilla hän on painostanut, olettanut ja yrittänyt saada tuon Sotensa maaliin...&nbsp;<br /><br />Nyt hän sitten &quot;Röyhistelee&quot; rintaansa ja&nbsp; läksi sitten Hallituksensa kanssa viime metreillä &quot;ULOS&quot; ja vain saadakseen tuolle sanonnalleen tuon merkityksen.. PERIAATTEEN MIES... TULOS TAI ULOS hänen alkuperäinen ja koko Hallituskauden käytössä ollut tarkoitus oli PAINOSTAA Eduskuntaa hyväksymään tuo kuuluisa Sotensa Maakunta etc malleineen.<br /><br />Kuinka moni muistaa ja muistaa sen, että kuinka monta kertaa Sipilä käytti näitä ns. Pakkokeinojaan... uhkailemalla Hallitusta ja Eduskuntaa noilla termeillään ja on nyt ns. &quot;Kunnian mies&quot; kun Teatraalisesti teki tuon ratkaisunsa TULOS TAI ULOS !<br /><br />Viimeisen kerran hän taisi käyttää samaa Painostuskeinoa keväällä 2018 kun hän moneen kertaan julkisesti julisti ettei Eduskunta lähde Kesälomalle ennen kuin tuo Sote on saatu &quot;MAALIIN&quot; ja jokainen muistaa tämänkin Farssin... kunnian mies... TULOS TAI ULOS... noilla sanoilla on alunperin ja hänen koko Hallituskauden ollut aivan toinen tarkoitus ja merkitys kuin mitä hän nyt viimeisellä TULOS TAI ULOS marssillaan antaa valheellisesti suuren yleisön ymmärtää.<br /><br />Ja tämän viimeisimmän &quot;Farssiksi&quot; osoittautuneen Tulos Tai Ulos ainoa tarkoitus on hänellä oman imagonsa ja Egonsa ... puolueensa kannatuksen nousuun saattaminen... ja se ei ole mikään &quot;KUNNIALLINEN&quot; ratkaisu toisin kuin hän antaa ymmärtää.. &quot;PERIAATTEEN&quot; mies... joka on ajanut Puolueensa kannatuksen ihan &quot;Perseelleen&quot; ja suurin syy siihen on se, että hän on oikeistolaisin Poliitikko minun elämäni aikana mitä olen nähnyt.... ja on yhtä kaukana Kepun perustaja Alkion ja Kepun omista alkuperäisistä linjoista ja periaatteista kuin kuu on tähdistä !<br /><br />Ja vielä hiukan noista yleisesti puhutuista Sote Sopan suunnitteluun käytetyistä kustannuksista... puhutaan jostain 200 miljoonasta, mutta minä väitän että tuo summa on vähintäin kaksin ellei kolmen kertainen kun sen kaikki haittavaikutukset ja kustannukset ynnätään... paljonko Kunnille esimerkiksi on aiheutettu ja edelleen tulee ylimääräisiä kuluja ? vain yksi esimerkki tästä.. kunnat ovat kiivaasti myyneet noita Terveyskeskus etc kiinteistöjään näille yksityisille Terveyspalveluja tarjoaville yrityksille Pihlajalinna ym.. sillä oletuksella että nämä tulevat ja jatkavat noita Tereyspalveluja heidän kunnissaan !Nyt he joutuvat näiden Pihlajalinnojen Vuokralaiseksi.. ja kiinteistöjen kunnostaminen ei saata näitä Voiton maximointiin takoitettuja yrityksiä kovinkaan paljon enää kiinnostaa kun eivät päässeet kuorimaan kermaa meidän Terveyspalveluja tarvitsevien kansalaisten kustannuksella.&nbsp;</p> <p>Paljonko on käytetty kunnissa rahaa myös näiden kaikenmaailman Eksote ja siunSOTE rakentamiseen joiden rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2017 alusta lähtien ja tähän mennessä ei näistä pelkistä sanoista Exote... siunSote ole ollut mitään näkyvää tai merkittävää hyötyä ja kuntien edustajien mukaan ei heillä ole täällä P-Karjalassa olemassa mitään ns. varasuunnitelmaa Soten kaatumisen varalle.. siis nyt lähtevät suunnittelemaan ja rakentamaan tai purkamaan noita rakennelmiaan ja suunnitelmiaan... täällä siunSOTE alueella kaikki muutettiin jo tuolloin 2017 vuoden alusta &quot;siunSOTEKSI&quot;</p> <p>Kaikissa palveluja tarjoavissa Terveyskeskus/Sairaala ja henkilökuntien rinnassa olevissa nimilapuissa ja kylteissä lukee &quot;siunSOTE&quot; mitähän näiden kylteissä ja nimilapuissa.. asiakirjoissa... koko toiminnassa oleville &quot;siunSOTE&quot; nimille ja koko Organisaatiolle tapahtuu... minkälaisena Sotena ja nimellä nämä tulevat jatkamaan ja mitä tämäkin &quot;Sekoilu&quot; maksaa ja mitkään palvelut eivät ainakaan tuon pelkän nimen muuttamisen avulla ole &quot;TIPPAAKAAN&quot; näissä kunnissa/kuntayhtymissä parantuneet millään tavalla näiden Exote/siunSote pelkkien nimien muuttamisella !&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SIPILÄN TULOS TAI ULOS !

 Sipilän oma "SOTE" ei mennyt maaliin saakka vaikka tuo hänen kuuluisa "Slouganinsahan" oli lausuttu jo tuon Sote valmistelun ensi metreillä ja alussa se oli tarkoitettu lähinnä omalle Hallitukselleen silloin sysksyllä 2015 kun hän rupesi "Väkisin" runnaamaan tuota Maakunta" ja "Valinnanvapaus" mallia tuon Soten kustannuksella,,, Sipilä käytti sitä aluksi oman Hallituksensa "Ruotuun" saattamiseksi ja uhkasi omaa Hallitustaan tai ehkä ainakin myöhemmin Eduskuntaa tuolla sanonnalla... siis "TULOS TAI ULOS" oli tarkoitettu painostukseksi ja peloitteeksi aluksi omalle Hallitukselleen ja myöhemmin tuo uhkaus koski koko Eduskuntaa, mutta koskaanhan tuo esitys ei edennyt Eduskuntaan saakka koska Sipilä "Härkäpäisesti ei suostunut muuttamaan Hallituksensa esityksiä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla ja että se vastaisi Suomen Perustuslakia... tätä ei vain muisteta.

Aivan alkumetreiltä lähtien hän kuvitteli että tuo Sote on vain ns läpihuutojuttu Eduskunnassa kunhan hän saa sen vain ajettua Hallituksessaan ja omiensa keskuudessa läpi... kuinka moni muistaa noita asioita.. ihmettelen tiedotusvälineitä esimerkiksi siitä, että he eivät muista tämän jutun Tulos Tai Ulos alkuperäistä tarkoitusta !

Kuinka monta kertaa Sipilä käytti tuota Slouganiaan Hallituskautensa aikana suoranaiseen "UHKAILUUN" ja se syntyi jo silloin syksyllä 2015 kun hän oletti että tämä Sote Maakunta ja Valinnanvapaus sekä Terveyspalvelujen yksityistäminen on vain läpihuutojuttu ja hän painaa sen "MAALIIN" pikaisella aikataululla ja ilmoitti silloin syksyllä että tämä Sote on saatava MAALIIN ennen eduskunnan Joululomia ja Eduskunta ei lähde Joululomalle ennenkuin tuo Sote on saatu "MAALIIN".. "TULOS TAI ULOS" silloin se kuului ensimmäisen kerran ja nämä on noita hänen yleisesti läpi koko Hallituskauden käyttämiä Slouganeitaan joilla hän on painostanut, olettanut ja yrittänyt saada tuon Sotensa maaliin... 

Nyt hän sitten "Röyhistelee" rintaansa ja  läksi sitten Hallituksensa kanssa viime metreillä "ULOS" ja vain saadakseen tuolle sanonnalleen tuon merkityksen.. PERIAATTEEN MIES... TULOS TAI ULOS hänen alkuperäinen ja koko Hallituskauden käytössä ollut tarkoitus oli PAINOSTAA Eduskuntaa hyväksymään tuo kuuluisa Sotensa Maakunta etc malleineen.

Kuinka moni muistaa ja muistaa sen, että kuinka monta kertaa Sipilä käytti näitä ns. Pakkokeinojaan... uhkailemalla Hallitusta ja Eduskuntaa noilla termeillään ja on nyt ns. "Kunnian mies" kun Teatraalisesti teki tuon ratkaisunsa TULOS TAI ULOS !

Viimeisen kerran hän taisi käyttää samaa Painostuskeinoa keväällä 2018 kun hän moneen kertaan julkisesti julisti ettei Eduskunta lähde Kesälomalle ennen kuin tuo Sote on saatu "MAALIIN" ja jokainen muistaa tämänkin Farssin... kunnian mies... TULOS TAI ULOS... noilla sanoilla on alunperin ja hänen koko Hallituskauden ollut aivan toinen tarkoitus ja merkitys kuin mitä hän nyt viimeisellä TULOS TAI ULOS marssillaan antaa valheellisesti suuren yleisön ymmärtää.

Ja tämän viimeisimmän "Farssiksi" osoittautuneen Tulos Tai Ulos ainoa tarkoitus on hänellä oman imagonsa ja Egonsa ... puolueensa kannatuksen nousuun saattaminen... ja se ei ole mikään "KUNNIALLINEN" ratkaisu toisin kuin hän antaa ymmärtää.. "PERIAATTEEN" mies... joka on ajanut Puolueensa kannatuksen ihan "Perseelleen" ja suurin syy siihen on se, että hän on oikeistolaisin Poliitikko minun elämäni aikana mitä olen nähnyt.... ja on yhtä kaukana Kepun perustaja Alkion ja Kepun omista alkuperäisistä linjoista ja periaatteista kuin kuu on tähdistä !

Ja vielä hiukan noista yleisesti puhutuista Sote Sopan suunnitteluun käytetyistä kustannuksista... puhutaan jostain 200 miljoonasta, mutta minä väitän että tuo summa on vähintäin kaksin ellei kolmen kertainen kun sen kaikki haittavaikutukset ja kustannukset ynnätään... paljonko Kunnille esimerkiksi on aiheutettu ja edelleen tulee ylimääräisiä kuluja ? vain yksi esimerkki tästä.. kunnat ovat kiivaasti myyneet noita Terveyskeskus etc kiinteistöjään näille yksityisille Terveyspalveluja tarjoaville yrityksille Pihlajalinna ym.. sillä oletuksella että nämä tulevat ja jatkavat noita Tereyspalveluja heidän kunnissaan !Nyt he joutuvat näiden Pihlajalinnojen Vuokralaiseksi.. ja kiinteistöjen kunnostaminen ei saata näitä Voiton maximointiin takoitettuja yrityksiä kovinkaan paljon enää kiinnostaa kun eivät päässeet kuorimaan kermaa meidän Terveyspalveluja tarvitsevien kansalaisten kustannuksella. 

Paljonko on käytetty kunnissa rahaa myös näiden kaikenmaailman Eksote ja siunSOTE rakentamiseen joiden rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2017 alusta lähtien ja tähän mennessä ei näistä pelkistä sanoista Exote... siunSote ole ollut mitään näkyvää tai merkittävää hyötyä ja kuntien edustajien mukaan ei heillä ole täällä P-Karjalassa olemassa mitään ns. varasuunnitelmaa Soten kaatumisen varalle.. siis nyt lähtevät suunnittelemaan ja rakentamaan tai purkamaan noita rakennelmiaan ja suunnitelmiaan... täällä siunSOTE alueella kaikki muutettiin jo tuolloin 2017 vuoden alusta "siunSOTEKSI"

Kaikissa palveluja tarjoavissa Terveyskeskus/Sairaala ja henkilökuntien rinnassa olevissa nimilapuissa ja kylteissä lukee "siunSOTE" mitähän näiden kylteissä ja nimilapuissa.. asiakirjoissa... koko toiminnassa oleville "siunSOTE" nimille ja koko Organisaatiolle tapahtuu... minkälaisena Sotena ja nimellä nämä tulevat jatkamaan ja mitä tämäkin "Sekoilu" maksaa ja mitkään palvelut eivät ainakaan tuon pelkän nimen muuttamisen avulla ole "TIPPAAKAAN" näissä kunnissa/kuntayhtymissä parantuneet millään tavalla näiden Exote/siunSote pelkkien nimien muuttamisella ! 

]]>
1 http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271143-sipilan-oma-sote#comments hallitus Kunnat Sipilä Sote Sote kustannukset Sat, 09 Mar 2019 06:52:55 +0000 Reijo Helli http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271143-sipilan-oma-sote
Sotea on yritetty kauan, mutta ei 14 vuotta - Sdp myös vastuussa http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270521-sotea-on-yritetty-kauan-mutta-ei-14-vuotta-sdp-myos-vastuussa <p>&nbsp;</p><p>Väite siitä, että keväällä 2005 olisi päätetty aloittaa sote-uudistus, on pitkälti liioiteltu.&nbsp; Pääministeri Matti Vanhasen I hallitus käynnisti tuolloin ns. Paras-hankkeen. Se ei kuitenkaan ollut suuri sote-uudistus.</p><p>&nbsp;</p><p>Paras-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kuntarakennetta, koota ammatillinen koulutus vähintään 50 000 asukkaan väestöpohjalle ja perusterveydenhuolto vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Näistä kuntarakenne vahvistui jonkin verran, kun kuntaliitoksia syntyi aiempia aikoja enemmän. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiä laajennettiin tavoitteen mukaisiksi.&nbsp; Sen sijaan perusterveydenhuollon osalta tavoite toteutui vain osittain. Monilla alueilla väestöpohja jäi pieneksi. Erikoissairaanhoidolle ja sosiaalipalveluille ei tapahtunut käytännössä mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Paras-hanke ei toteuttanut integraatiota, ei uudistanut rahoitustapaa eikä varsinkaan avannut markkinoita.&nbsp; Tosin sote-markkinat oli avannut jo Lipposen sinipunaviherhallitus, minkä seurauksena kunnista oli jo tullut renkejä ja yhtiöistä isäntiä. Vanhukset kärsivät ja veronmaksajien lasku kasvaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhasen I hallitus, jossa olivat mukana mm. Sosialidemokraatit, ei edes tavoitellut sotea ja epäonnistui kunta- ja palvelurakenneuudistuksessaankin.</p><p>&nbsp;</p><p>Jyrki Kataisen, kok, kuuden puolueen hallitus, mm. Sdp, yritti kunta- ja soteuudistusta. Se kuitenkin kaatui monta kertaa. Ensimmäinen oli se, kun kuntaministeri Henna Virkkunen, kok, julkaisi rajun kuntarakennemallinsa, jossa hän esitti manner-Suomeen 70 kuntaa. Se tuhosi kerralla koko hankkeen.&nbsp; Peruspalveluministeri Maria Guzenina, sd, yritti ajaa sotea, mutta sotkeutui suunnitelmiinsa ja joutui vaihtolistalle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd, yritti seuraavaksi, mutta epäonnistui, vaikka apuun tulivat suuret mestarit oppositiosta Juha Sipilä, kesk, ja Timo Soini, ps.&nbsp; Ei auttanut. Hanke kaatui.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilän, kesk, hallitus, mm. Ps,&nbsp; laati hallitusohjemaansa maakunta-sote-uudistuksen ja sille viisaan toteutusjärjestyksen.&nbsp; Marraskuussa 2015 avainministerit romuttivat ohjelman. Keskusta ajoi kerralla mahdollsimman laajan maakuntahallinnon ja sille kaikki mahdolliset ja lähes mahdottomatkin tehtävät.&nbsp; Kokoomus puolestaan hyväksyi sen sillä ehdolla, että sote-palvelut avataan kerralla ilman kokeiluja ja tutkimuksia yksityisille markkinoille. Molemmat saivat sen, mitä pitvät itselleen tärkeimpänä.&nbsp; Se oli valtava virhe.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopputulos oli se, että uudistus lähti eteenpäin valtavan suurena massana. Oli lähes selvää, että se ei voi onnistua. Kolme kertaa se on törmännytkin perustuslakiin. Vieläkään ei ole valmista, vaikka erityisen ongelmallista valinnanvapausmallia on pilkottu ja lykätty monta kertaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos nykyinen hallituksen ajama malli toteutetaan, mikään alkuperäisistä tavoitteista ei toteudu. Palvelujen integraatio, yhdenvertaiset palvelut ja kustannuskehityksen aleneminen jäävät toteutumatta.&nbsp; Jos hallitus saa tahtonsa läpi, se jää historiaan ennätyksellisen suuren, epäonnistuneen uudistuksen toteuttajana.</p><p>&nbsp;</p><p>On harmillista, että Sipilän hallituksen ohjelman mukaista toteutusta ei noudatettu. Jos olisi, meillä olisivat olleet jo uudet vahvat, demokraattiset rakenteet, palvelujen kehittäminen hallinnassa ja varmuus myös kustannusten hallinnasta. Nykyisistä noin 300 sote-järjestäjästä olisi siirrytty 18 alueeseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tästä sotkusta eteenpäin?&nbsp; Puolueiden viisaat voimat yhteen asiantuntijoita kuunnellen luomaan uudet raamit.&nbsp; Uudistus on tarpeen, mutta se on rakennettava terveelle pohjalle.&nbsp; Kansainväliset verovaroja rahastavat yhtiöt on pantava kuriin. Vanhusten, sairaiden ja muiden hoito ja palvelut on saatava ihmisarvoisiksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-palvelut ovat ihmisiä varten, ei kasvottomia yhtiöitä varten. Piste.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Väite siitä, että keväällä 2005 olisi päätetty aloittaa sote-uudistus, on pitkälti liioiteltu.  Pääministeri Matti Vanhasen I hallitus käynnisti tuolloin ns. Paras-hankkeen. Se ei kuitenkaan ollut suuri sote-uudistus.

 

Paras-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kuntarakennetta, koota ammatillinen koulutus vähintään 50 000 asukkaan väestöpohjalle ja perusterveydenhuolto vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Näistä kuntarakenne vahvistui jonkin verran, kun kuntaliitoksia syntyi aiempia aikoja enemmän. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiä laajennettiin tavoitteen mukaisiksi.  Sen sijaan perusterveydenhuollon osalta tavoite toteutui vain osittain. Monilla alueilla väestöpohja jäi pieneksi. Erikoissairaanhoidolle ja sosiaalipalveluille ei tapahtunut käytännössä mitään.

 

Paras-hanke ei toteuttanut integraatiota, ei uudistanut rahoitustapaa eikä varsinkaan avannut markkinoita.  Tosin sote-markkinat oli avannut jo Lipposen sinipunaviherhallitus, minkä seurauksena kunnista oli jo tullut renkejä ja yhtiöistä isäntiä. Vanhukset kärsivät ja veronmaksajien lasku kasvaa.

 

Vanhasen I hallitus, jossa olivat mukana mm. Sosialidemokraatit, ei edes tavoitellut sotea ja epäonnistui kunta- ja palvelurakenneuudistuksessaankin.

 

Jyrki Kataisen, kok, kuuden puolueen hallitus, mm. Sdp, yritti kunta- ja soteuudistusta. Se kuitenkin kaatui monta kertaa. Ensimmäinen oli se, kun kuntaministeri Henna Virkkunen, kok, julkaisi rajun kuntarakennemallinsa, jossa hän esitti manner-Suomeen 70 kuntaa. Se tuhosi kerralla koko hankkeen.  Peruspalveluministeri Maria Guzenina, sd, yritti ajaa sotea, mutta sotkeutui suunnitelmiinsa ja joutui vaihtolistalle. 

 

Uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd, yritti seuraavaksi, mutta epäonnistui, vaikka apuun tulivat suuret mestarit oppositiosta Juha Sipilä, kesk, ja Timo Soini, ps.  Ei auttanut. Hanke kaatui.

 

Juha Sipilän, kesk, hallitus, mm. Ps,  laati hallitusohjemaansa maakunta-sote-uudistuksen ja sille viisaan toteutusjärjestyksen.  Marraskuussa 2015 avainministerit romuttivat ohjelman. Keskusta ajoi kerralla mahdollsimman laajan maakuntahallinnon ja sille kaikki mahdolliset ja lähes mahdottomatkin tehtävät.  Kokoomus puolestaan hyväksyi sen sillä ehdolla, että sote-palvelut avataan kerralla ilman kokeiluja ja tutkimuksia yksityisille markkinoille. Molemmat saivat sen, mitä pitvät itselleen tärkeimpänä.  Se oli valtava virhe.

 

Lopputulos oli se, että uudistus lähti eteenpäin valtavan suurena massana. Oli lähes selvää, että se ei voi onnistua. Kolme kertaa se on törmännytkin perustuslakiin. Vieläkään ei ole valmista, vaikka erityisen ongelmallista valinnanvapausmallia on pilkottu ja lykätty monta kertaa.

 

Jos nykyinen hallituksen ajama malli toteutetaan, mikään alkuperäisistä tavoitteista ei toteudu. Palvelujen integraatio, yhdenvertaiset palvelut ja kustannuskehityksen aleneminen jäävät toteutumatta.  Jos hallitus saa tahtonsa läpi, se jää historiaan ennätyksellisen suuren, epäonnistuneen uudistuksen toteuttajana.

 

On harmillista, että Sipilän hallituksen ohjelman mukaista toteutusta ei noudatettu. Jos olisi, meillä olisivat olleet jo uudet vahvat, demokraattiset rakenteet, palvelujen kehittäminen hallinnassa ja varmuus myös kustannusten hallinnasta. Nykyisistä noin 300 sote-järjestäjästä olisi siirrytty 18 alueeseen. 

 

Miten tästä sotkusta eteenpäin?  Puolueiden viisaat voimat yhteen asiantuntijoita kuunnellen luomaan uudet raamit.  Uudistus on tarpeen, mutta se on rakennettava terveelle pohjalle.  Kansainväliset verovaroja rahastavat yhtiöt on pantava kuriin. Vanhusten, sairaiden ja muiden hoito ja palvelut on saatava ihmisarvoisiksi. 

 

Sote-palvelut ovat ihmisiä varten, ei kasvottomia yhtiöitä varten. Piste.

 

]]>
5 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270521-sotea-on-yritetty-kauan-mutta-ei-14-vuotta-sdp-myos-vastuussa#comments hallitus Kunnat Paras-hanke Sote Thu, 28 Feb 2019 20:12:59 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270521-sotea-on-yritetty-kauan-mutta-ei-14-vuotta-sdp-myos-vastuussa
Tulevat maakunnat syövät kunnat pois http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270053-tulevat-maakunnat-syovat-kunnat-pois <p>Jos maakuntauudistus tulee voimaan, perustettaville maakunnille siirtyy tulevien 10-15 vuoden aikana valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä. Tämän kehityksen myötä toteutuvat hiljalleen suurkunnat, ja nykyiset kunnat kuihtuvat pois.</p><p>Sotien jälkeen kuntien lukumäärä oli parikymmentä vuotta noin 550, kunnes maaltamuuton seurauksena se kymmenessä vuodessa laski noin 450:een. Tuossa määrässä pysyttiin tämän vuosituhannen alkuun, kunnes taas&nbsp;kymmenessä vuodessa määrä laski 320:een ja on nyt ainakin hetkeksi tasaantunut 311:een.</p><p>Viikko sitten Etelä-Karjalan liitto julkisti oman arvionsa Kaakkois- ja Itä-Suomen tulevasta väestökehityksestä. Skenaarioita heillä oli erilaisia, mutta työikäisten 15-64-vuotiaiden määrä voi laskea 20 vuodessa jopa 30 prosenttia. Aika näyttää, miten tulee käymään, mutta varmastikin väestö vähenee ja muutto kaupunkeihin sekä etelään jatkuu.</p><p>Kuntien tehtävien määrä on melkein viisinkertaistunut vuosina 1970-2012. Mainitun Etelä-Karjalan maakunnan väkimäärä on alle puolet Espoosta, ja maakunnan väestä yli puolet asuu Lappeenrannassa. Niinpä maakunnan kaikissa muissa kunnissa asuu yhteensä viidesosa Espoon väkimäärästä, ja&nbsp;alueen pienemmissä kunnissa on varmasti tekemistä, että saadaan kaikki kunnan velvoitteet hoidettua.</p><p>Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu on päättänyt siirtää Imatran toimintonsa syksyllä Lappeenrantaan. Työpaikat ja asutus näyttävät keskittyvän yhä enemmän Lappeenrantaan. Niinpä tuollaiseen tilanteeseen voisi oikein hyvin sopia se, että paikallishallinto hoidetaan valtaosin Etelä-Karjalan maakunnan tasolla. Toki samalla täytyy huolehtia, että palvelut säilyvät riittävän lähellä.</p><p>Etelä-Karjala on tässä vain esimerkki, eli vastaava pätee kaikkiin muihinkin maakuntiin Uuttamaata lukuunottamatta. Sen väkimäärä ja pääkaupunkiseutu ovat niin erilaisia, että toteutus täytyy miettiä erikseen.</p><p>Koko Suomen väkimäärä on puolet ulkomaisesta suurkaupungista, joten eri hallintoportaat kannattaa pitää riittävän kevyinä. Työikäisen väestön määrä vähenee nyt samaan aikaan, kun maakunnat kenties syntyvät ja lähtevät kehittymään. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden rakentaa uusi paikallishallinto tulevia vuosikymmeniä varten.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos maakuntauudistus tulee voimaan, perustettaville maakunnille siirtyy tulevien 10-15 vuoden aikana valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä. Tämän kehityksen myötä toteutuvat hiljalleen suurkunnat, ja nykyiset kunnat kuihtuvat pois.

Sotien jälkeen kuntien lukumäärä oli parikymmentä vuotta noin 550, kunnes maaltamuuton seurauksena se kymmenessä vuodessa laski noin 450:een. Tuossa määrässä pysyttiin tämän vuosituhannen alkuun, kunnes taas kymmenessä vuodessa määrä laski 320:een ja on nyt ainakin hetkeksi tasaantunut 311:een.

Viikko sitten Etelä-Karjalan liitto julkisti oman arvionsa Kaakkois- ja Itä-Suomen tulevasta väestökehityksestä. Skenaarioita heillä oli erilaisia, mutta työikäisten 15-64-vuotiaiden määrä voi laskea 20 vuodessa jopa 30 prosenttia. Aika näyttää, miten tulee käymään, mutta varmastikin väestö vähenee ja muutto kaupunkeihin sekä etelään jatkuu.

Kuntien tehtävien määrä on melkein viisinkertaistunut vuosina 1970-2012. Mainitun Etelä-Karjalan maakunnan väkimäärä on alle puolet Espoosta, ja maakunnan väestä yli puolet asuu Lappeenrannassa. Niinpä maakunnan kaikissa muissa kunnissa asuu yhteensä viidesosa Espoon väkimäärästä, ja alueen pienemmissä kunnissa on varmasti tekemistä, että saadaan kaikki kunnan velvoitteet hoidettua.

Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu on päättänyt siirtää Imatran toimintonsa syksyllä Lappeenrantaan. Työpaikat ja asutus näyttävät keskittyvän yhä enemmän Lappeenrantaan. Niinpä tuollaiseen tilanteeseen voisi oikein hyvin sopia se, että paikallishallinto hoidetaan valtaosin Etelä-Karjalan maakunnan tasolla. Toki samalla täytyy huolehtia, että palvelut säilyvät riittävän lähellä.

Etelä-Karjala on tässä vain esimerkki, eli vastaava pätee kaikkiin muihinkin maakuntiin Uuttamaata lukuunottamatta. Sen väkimäärä ja pääkaupunkiseutu ovat niin erilaisia, että toteutus täytyy miettiä erikseen.

Koko Suomen väkimäärä on puolet ulkomaisesta suurkaupungista, joten eri hallintoportaat kannattaa pitää riittävän kevyinä. Työikäisen väestön määrä vähenee nyt samaan aikaan, kun maakunnat kenties syntyvät ja lähtevät kehittymään. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden rakentaa uusi paikallishallinto tulevia vuosikymmeniä varten.

 

]]>
4 http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270053-tulevat-maakunnat-syovat-kunnat-pois#comments Kunnat Maakunnat Thu, 21 Feb 2019 12:48:59 +0000 Sakari Kouti http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270053-tulevat-maakunnat-syovat-kunnat-pois
Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi? http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270039-kuntakentta-murroksessa-kaikki-kunnat-kaupungeiksi <p>&nbsp;</p><p>Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yli 100&nbsp; 000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.&nbsp; Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntauudistus, jos se toteutuu, vie kunnilta merkittävän osaan tehtävistä/vastuista ja tuloista. Kunnille jää suurimpana kokonaisuutena opetus- ja sivistystoimi, vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut sekä osa elinvoimatehtävistä, joihin voidaan lukea myös asuminen, liikenne ja maankäyttö sekä kunnallistekniset tehtävät. Kunnilla on ns. yleinen toimiala eli niillä on oikeus ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita ei ole säädetty valtion tai jonkin muun vastuulle.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa terveydenhuollon tehtävistä kunnat jo nyt hoitavat yhteistyössä yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Tältä osin sote-uudistus ei tuo suurta muutosta. Järjestämis- ja rahoitusvastuu toki siirtyisi kunnilta pois.&nbsp; Sosiaalitoimen tehtävät ovat suurelta osin yhä yksittäisen kunnan hoidossa. Pelastustoimi on jo maakuntia vastaavilla alueilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun kunnille jää suurimpana vastuualana perus- ja toisen asteen koulutus, paranee kuntien talouden ennakoitavuus.&nbsp; Lapsi- ja oppilasmäärä ja sen kehitys on melko hyvin tiedossa usean vuoden eteenpäin. Sen sijaan erityisesti sairaanhoidon ja lastensuojelun siirtyminen leveämmille harteille poistaa kunnilta suurimmat taloudelliset epävarmuudet.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos maakunta-sote-uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä ei tästä johtuen vähene. Saattaa käydä jopa niin, että määrä jäätyy nykytasolle em. syistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuntien suurta lukumäärää vähennetään vain kahdella tavalla. Taloudellinen kehitys, ml. väestökehitys, voi viedä kuntia pakkoliitoksiin. Tätä voivat nopeuttaa valtionosuus- ja verojärjestelmiin liittyvät uudistukset, jotka ovat eduskunnan vallassa. Toinen tapa on se, että kunnan päättäjät toteavat, että kunnan jatkaminen itsenäisenä ei ole tarkoituksenmukaista ja tekevät liitospäätöksen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>On toivottavaa, että yhtäkään kuntaa valtion toimenpitein ei ajeta pakkoliitokseen. Se olisi isku sellaisen kunnan asukkaita vastaan.&nbsp; Ihminen on tärkeämpi kuin organisaatio.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Rohkeutta peräänkuulutan kuntapäättäjiltä. Arvioikaa, mikä on vastuullanne olevien ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeää ja tehkää ajoissa viisaita päätöksiä!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ps.&nbsp; MItä tulee kaupunki nimitykseen, voisivat kaikki kunnat päättää muuttaa itsensä kaupungiksi. Näin loppuisi häiritsevä jako kaupunkipolitiikkaan ja kuntapolitiikkaan. Tasa-arvoa kannattaa edistää. Jos se on nimikkeestä kiinni niin muutettakoon!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Maakuntauudistus, jos se toteutuu, vie kunnilta merkittävän osaan tehtävistä/vastuista ja tuloista. Kunnille jää suurimpana kokonaisuutena opetus- ja sivistystoimi, vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut sekä osa elinvoimatehtävistä, joihin voidaan lukea myös asuminen, liikenne ja maankäyttö sekä kunnallistekniset tehtävät. Kunnilla on ns. yleinen toimiala eli niillä on oikeus ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita ei ole säädetty valtion tai jonkin muun vastuulle.

 

Suurin osa terveydenhuollon tehtävistä kunnat jo nyt hoitavat yhteistyössä yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Tältä osin sote-uudistus ei tuo suurta muutosta. Järjestämis- ja rahoitusvastuu toki siirtyisi kunnilta pois.  Sosiaalitoimen tehtävät ovat suurelta osin yhä yksittäisen kunnan hoidossa. Pelastustoimi on jo maakuntia vastaavilla alueilla.

 

Kun kunnille jää suurimpana vastuualana perus- ja toisen asteen koulutus, paranee kuntien talouden ennakoitavuus.  Lapsi- ja oppilasmäärä ja sen kehitys on melko hyvin tiedossa usean vuoden eteenpäin. Sen sijaan erityisesti sairaanhoidon ja lastensuojelun siirtyminen leveämmille harteille poistaa kunnilta suurimmat taloudelliset epävarmuudet.

 

Jos maakunta-sote-uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä ei tästä johtuen vähene. Saattaa käydä jopa niin, että määrä jäätyy nykytasolle em. syistä.

 

Kuntien suurta lukumäärää vähennetään vain kahdella tavalla. Taloudellinen kehitys, ml. väestökehitys, voi viedä kuntia pakkoliitoksiin. Tätä voivat nopeuttaa valtionosuus- ja verojärjestelmiin liittyvät uudistukset, jotka ovat eduskunnan vallassa. Toinen tapa on se, että kunnan päättäjät toteavat, että kunnan jatkaminen itsenäisenä ei ole tarkoituksenmukaista ja tekevät liitospäätöksen. 

 

On toivottavaa, että yhtäkään kuntaa valtion toimenpitein ei ajeta pakkoliitokseen. Se olisi isku sellaisen kunnan asukkaita vastaan.  Ihminen on tärkeämpi kuin organisaatio. 

 

Rohkeutta peräänkuulutan kuntapäättäjiltä. Arvioikaa, mikä on vastuullanne olevien ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeää ja tehkää ajoissa viisaita päätöksiä!

 

 

Ps.  MItä tulee kaupunki nimitykseen, voisivat kaikki kunnat päättää muuttaa itsensä kaupungiksi. Näin loppuisi häiritsevä jako kaupunkipolitiikkaan ja kuntapolitiikkaan. Tasa-arvoa kannattaa edistää. Jos se on nimikkeestä kiinni niin muutettakoon! 

]]>
0 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270039-kuntakentta-murroksessa-kaikki-kunnat-kaupungeiksi#comments Kaupungit Kunnat Kuntaliitokset Maakunnat Thu, 21 Feb 2019 09:51:38 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270039-kuntakentta-murroksessa-kaikki-kunnat-kaupungeiksi
Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi? http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270040-kuntakentta-murroksessa-kaikki-kunnat-kaupungeiksi <p>&nbsp;</p><p>Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yli 100&nbsp; 000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.&nbsp; Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntauudistus, jos se toteutuu, vie kunnilta merkittävän osaan tehtävistä/vastuista ja tuloista. Kunnille jää suurimpana kokonaisuutena opetus- ja sivistystoimi, vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut sekä osa elinvoimatehtävistä, joihin voidaan lukea myös asuminen, liikenne ja maankäyttö sekä kunnallistekniset tehtävät. Kunnilla on ns. yleinen toimiala eli niillä on oikeus ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita ei ole säädetty valtion tai jonkin muun vastuulle.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa terveydenhuollon tehtävistä kunnat jo nyt hoitavat yhteistyössä yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Tältä osin sote-uudistus ei tuo suurta muutosta. Järjestämis- ja rahoitusvastuu toki siirtyisi kunnilta pois.&nbsp; Sosiaalitoimen tehtävät ovat suurelta osin yhä yksittäisen kunnan hoidossa. Pelastustoimi on jo maakuntia vastaavilla alueilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun kunnille jää suurimpana vastuualana perus- ja toisen asteen koulutus, paranee kuntien talouden ennakoitavuus.&nbsp; Lapsi- ja oppilasmäärä ja sen kehitys on melko hyvin tiedossa usean vuoden eteenpäin. Sen sijaan erityisesti sairaanhoidon ja lastensuojelun siirtyminen leveämmille harteille poistaa kunnilta suurimmat taloudelliset epävarmuudet.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos maakunta-sote-uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä ei tästä johtuen vähene. Saattaa käydä jopa niin, että määrä jäätyy nykytasolle em. syistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuntien suurta lukumäärää vähennetään vain kahdella tavalla. Taloudellinen kehitys, ml. väestökehitys, voi viedä kuntia pakkoliitoksiin. Tätä voivat nopeuttaa valtionosuus- ja verojärjestelmiin liittyvät uudistukset, jotka ovat eduskunnan vallassa. Toinen tapa on se, että kunnan päättäjät toteavat, että kunnan jatkaminen itsenäisenä ei ole tarkoituksenmukaista ja tekevät liitospäätöksen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>On toivottavaa, että yhtäkään kuntaa valtion toimenpitein ei ajeta pakkoliitokseen. Se olisi isku sellaisen kunnan asukkaita vastaan.&nbsp; Ihminen on tärkeämpi kuin organisaatio.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Rohkeutta peräänkuulutan kuntapäättäjiltä. Arvioikaa, mikä on vastuullanne olevien ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeää ja tehkää ajoissa viisaita päätöksiä!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ps.&nbsp; MItä tulee kaupunki nimitykseen, voisivat kaikki kunnat päättää muuttaa itsensä kaupungiksi. Näin loppuisi häiritsevä jako kaupunkipolitiikkaan ja kuntapolitiikkaan. Tasa-arvoa kannattaa edistää. Jos se on nimikkeestä kiinni niin muutettakoon!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Maakuntauudistus, jos se toteutuu, vie kunnilta merkittävän osaan tehtävistä/vastuista ja tuloista. Kunnille jää suurimpana kokonaisuutena opetus- ja sivistystoimi, vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut sekä osa elinvoimatehtävistä, joihin voidaan lukea myös asuminen, liikenne ja maankäyttö sekä kunnallistekniset tehtävät. Kunnilla on ns. yleinen toimiala eli niillä on oikeus ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita ei ole säädetty valtion tai jonkin muun vastuulle.

 

Suurin osa terveydenhuollon tehtävistä kunnat jo nyt hoitavat yhteistyössä yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Tältä osin sote-uudistus ei tuo suurta muutosta. Järjestämis- ja rahoitusvastuu toki siirtyisi kunnilta pois.  Sosiaalitoimen tehtävät ovat suurelta osin yhä yksittäisen kunnan hoidossa. Pelastustoimi on jo maakuntia vastaavilla alueilla.

 

Kun kunnille jää suurimpana vastuualana perus- ja toisen asteen koulutus, paranee kuntien talouden ennakoitavuus.  Lapsi- ja oppilasmäärä ja sen kehitys on melko hyvin tiedossa usean vuoden eteenpäin. Sen sijaan erityisesti sairaanhoidon ja lastensuojelun siirtyminen leveämmille harteille poistaa kunnilta suurimmat taloudelliset epävarmuudet.

 

Jos maakunta-sote-uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä ei tästä johtuen vähene. Saattaa käydä jopa niin, että määrä jäätyy nykytasolle em. syistä.

 

Kuntien suurta lukumäärää vähennetään vain kahdella tavalla. Taloudellinen kehitys, ml. väestökehitys, voi viedä kuntia pakkoliitoksiin. Tätä voivat nopeuttaa valtionosuus- ja verojärjestelmiin liittyvät uudistukset, jotka ovat eduskunnan vallassa. Toinen tapa on se, että kunnan päättäjät toteavat, että kunnan jatkaminen itsenäisenä ei ole tarkoituksenmukaista ja tekevät liitospäätöksen. 

 

On toivottavaa, että yhtäkään kuntaa valtion toimenpitein ei ajeta pakkoliitokseen. Se olisi isku sellaisen kunnan asukkaita vastaan.  Ihminen on tärkeämpi kuin organisaatio. 

 

Rohkeutta peräänkuulutan kuntapäättäjiltä. Arvioikaa, mikä on vastuullanne olevien ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeää ja tehkää ajoissa viisaita päätöksiä!

 

 

Ps.  MItä tulee kaupunki nimitykseen, voisivat kaikki kunnat päättää muuttaa itsensä kaupungiksi. Näin loppuisi häiritsevä jako kaupunkipolitiikkaan ja kuntapolitiikkaan. Tasa-arvoa kannattaa edistää. Jos se on nimikkeestä kiinni niin muutettakoon! 

]]>
4 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270040-kuntakentta-murroksessa-kaikki-kunnat-kaupungeiksi#comments Kaupungit Kunnat Kuntaliitokset Maakunnat Thu, 21 Feb 2019 09:51:38 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270040-kuntakentta-murroksessa-kaikki-kunnat-kaupungeiksi
Ketjutettua kurjuutta linnoissa kreivien - Kannattaisi tutkia http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269546-ketjutettua-kurjuutta-linnoissa-kreivien-kannattaisi-tutkia <p>Attendo ja Esperi Care ovat kaikkien huulilla. Sanotan että yksityinen tuottaa hyvää koska se on kilpailutettua ja edullista. Tehokasta. Edullinen osaa tietysti käyttää alihankkijoita ja ketjutusta, kuten olemme rakennusalalla nähneet.</p> <p>On kerrottu että Pihlajalinna on ollut Supercellin jälkeen Suomen huimin kasvuyritys. Harva tosin tietää mikä ja kuka on Pihlajalina, tai Kuusiolinna, koska niistä ei juuri puhuta. Puhutaan vain Esperi Caresta ja Attendosta.</p> <p>Kannattaisi kuitenkin tietää, jos ei tavallisen kansalaisen niin ainakin journalistien, ja heidän kannattaisi tietonsa myös kertoa, tavalliselle kansalle. Jotain pientä joskus kerrotaan, kuten alla:</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10639154" title="https://yle.fi/uutiset/3-10639154">https://yle.fi/uutiset/3-10639154</a></p> <p>Se pahamaineisin Attendon hoivakoti, se jossa kuusi vanhusta kuoli vajaassa kuukaudessa ja josta kymmenkunta työntekijää lähti kävelemään on siis vain alihankkija, jonka yläpuolella ovat Kuusiolinna ja Pihlajalinna, joilla sattumoisin on sama pomokin, Joku Joni Aaltonen, ja tietysti Kuusiokunnat ja tämä:</p> <p><a href="http://www.kuussote.fi/kuussote.html" title="http://www.kuussote.fi/kuussote.html">http://www.kuussote.fi/kuussote.html</a></p> <p>Soppa on sekava ja viisas, mutta raha ja vastuut liikkuvat varsin liukkaasti. Itse asiassa hyvin taitavasti ketjutetusti.</p> <p>Pihlajalinna on pörssiyhtiö. Wikipedian mukaan se aloitti henkilövuokrausfirmana. Mutta ei Wikipediaan aina ole luottamista. Sanotaanhan siellä näinkin:</p> <p>&quot;Pihlajalinnan hoivakodissa Ikilinnassa Tampereella työntekijät valittivat liian pienestä henkilöstömäärästä ja työehtosopimusrikkomuksista SuPeriin. Sen jälkeen he saivat potkut. Pihlajalinnan mukaan potkujen syy oli laiminlyönnit ja vanhusten liikkumisen rajoittaminen.&quot;</p> <p>Ulkoistus, yhtiöittäminen, kilpailutus ja tietysti Sote. Uskomattoman jättimäisessä bisneksessä mummut ja papat ovat heittopusseja, kulueriä. Mutta kyllä heistä selvitään, koska ketjutus tulee apuun.</p> <p>Ottaisiko joku ihan oikeasti selvää näistä kuviosta. Joku sellainen, joita ennen tutkiviksi journalisteiksi kutsuttiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Attendo ja Esperi Care ovat kaikkien huulilla. Sanotan että yksityinen tuottaa hyvää koska se on kilpailutettua ja edullista. Tehokasta. Edullinen osaa tietysti käyttää alihankkijoita ja ketjutusta, kuten olemme rakennusalalla nähneet.

On kerrottu että Pihlajalinna on ollut Supercellin jälkeen Suomen huimin kasvuyritys. Harva tosin tietää mikä ja kuka on Pihlajalina, tai Kuusiolinna, koska niistä ei juuri puhuta. Puhutaan vain Esperi Caresta ja Attendosta.

Kannattaisi kuitenkin tietää, jos ei tavallisen kansalaisen niin ainakin journalistien, ja heidän kannattaisi tietonsa myös kertoa, tavalliselle kansalle. Jotain pientä joskus kerrotaan, kuten alla:

https://yle.fi/uutiset/3-10639154

Se pahamaineisin Attendon hoivakoti, se jossa kuusi vanhusta kuoli vajaassa kuukaudessa ja josta kymmenkunta työntekijää lähti kävelemään on siis vain alihankkija, jonka yläpuolella ovat Kuusiolinna ja Pihlajalinna, joilla sattumoisin on sama pomokin, Joku Joni Aaltonen, ja tietysti Kuusiokunnat ja tämä:

http://www.kuussote.fi/kuussote.html

Soppa on sekava ja viisas, mutta raha ja vastuut liikkuvat varsin liukkaasti. Itse asiassa hyvin taitavasti ketjutetusti.

Pihlajalinna on pörssiyhtiö. Wikipedian mukaan se aloitti henkilövuokrausfirmana. Mutta ei Wikipediaan aina ole luottamista. Sanotaanhan siellä näinkin:

"Pihlajalinnan hoivakodissa Ikilinnassa Tampereella työntekijät valittivat liian pienestä henkilöstömäärästä ja työehtosopimusrikkomuksista SuPeriin. Sen jälkeen he saivat potkut. Pihlajalinnan mukaan potkujen syy oli laiminlyönnit ja vanhusten liikkumisen rajoittaminen."

Ulkoistus, yhtiöittäminen, kilpailutus ja tietysti Sote. Uskomattoman jättimäisessä bisneksessä mummut ja papat ovat heittopusseja, kulueriä. Mutta kyllä heistä selvitään, koska ketjutus tulee apuun.

Ottaisiko joku ihan oikeasti selvää näistä kuviosta. Joku sellainen, joita ennen tutkiviksi journalisteiksi kutsuttiin.

]]>
19 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269546-ketjutettua-kurjuutta-linnoissa-kreivien-kannattaisi-tutkia#comments Attendo Ketjutus Kilpailutus Kunnat Vanhushoiva Wed, 13 Feb 2019 00:27:13 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269546-ketjutettua-kurjuutta-linnoissa-kreivien-kannattaisi-tutkia
Harhautusta, huijausta, hämäystä, petosta! Kukaan ei valvo vanhustenhoitoa? http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269482-harhautusta-huijausta-hamaysta-petosta-kukaan-ei-valvo-vanhustenhoitoa <p>&nbsp;</p><p>Yhä järkyttävämpiä uutisia tulee vanhustenhoidosta. Ja myös vammaispuolelta.&nbsp; Mitä vielä paljastuukaan!</p><p>&nbsp;</p><p>Miten ihmeessä näin voi olla sivistys-Suomessa?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuntien valtionosuuksia leikattiin erityisesti Kataisen-Urpilaisen-Arhinmäen-Niinistön jne hallituksen toimesta. Kunnat velkaantuivat vuoden 2010 lopun 11 mrd eurosta vuoteen 2015 lähes 18 mrd euroon. Kunnat kävivät yt-neuvotteluja ja irtisanoivat henkilöstöä. Kriisikuntia oli paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei ihme, että sadat kunnat ulkoistivat sote-palvelujaan yksityissektorille. Kaikenkokoiset yhtiöt tekivät houkuttelevia tarjouksia. Ahdingossaan rypeneet kunnat tarttuivat tilaisuuteen. Sopimukset laati yhtiöiden juristit omat etunsa turvaten.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Isot kansainväliset yhtiöt aloittivat pienten hoivayritysten ostot. Kauppa kävi. Keskittyminen oli vauhdissa. Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät reagoineet tähän mitenkään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallitus sai perinnöksi syöksyssä olleen valtion ja kuntien talouden. Sen aloittaessa keväällä 2015 meno oli pahimmillaan.&nbsp; Hallitusohjelmaan kirjattu maakunta-sote-uudistus pelästytti suuret sotefirmat hetkeksi. Kokoomus tuli kuitenkin hätiin. Marraskuun yössä 2015 se junttasi läpi valinnanvapausmallin, jolla suurfirmojen edut turvattiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on paljastusten aika. Tilanne avautuu kaikessa karmeudessaan koko kansalle. Vanhuksiamme on käytetty ja käytetään härskin rahastuksen välikappaleina. Ja kunnat maksavat kalliisti. Jopa haamuhoitajista.&nbsp; Tuskin ollaan kaukana petoksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Valvonta ei ole ollut eikä ole vieläkään ajan tasalla. Onko näin tarkoituksenakin? Halusiko joku tietoisesti antaa pörssiyhtiöiden rahastaa? Tämä on syytä selvittää.</p><p>&nbsp;</p><p>Omavalvonta on jo nimensä mukaisesti järjetön ajatuksenakin. Kun yhtiön ainoa tavoite oy-lain mukaan on tuottaa osakkeen omistajille mahdollisimman suuri voitto, ei omavalvontaa kannata mainostaa. Huijausta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kunta valvoo. Tämäkin väite on pohjaa vaille. Ei kunnalla ole riittävää kykyä eikä aina haluakaan valvoa. Vanhuksethan palautuvat suoraan kunnan vastuulle, jos yksityinen yhtiö ajetaan vastuuseen laiminlyönneistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aluehallintovirasto valvoo. Ei näytä olevan resursseja. Kaikenlaiset muut byrokratian tehtävät painavat päälle. Yksi valvoja tuhansia hoitopaikkoja kohden. Hämäystä.</p><p>&nbsp;</p><p>Valvira valvoo. Eipä näytä onnistuneen sekään. Se joutuu turvautumaan kentällä aveihin, joilla ei ole resursseja. Harhautusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun valvoo itse itseään tai kunta valvoo tai avi valvoo tai Valvira valvoo niin kuka lopulta valvoo? Ei kukaan. Tässä ongelman yksi ydin. Kukaan ei valvo.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Valvonta pitää keskittää. Kansanedustaja Arja Juvosen, ps, esitys Valvontakeskuksesta on mitä järkevin. Se toisi ryhtiä, asiantuntemuksen ja voimaa. Jytyä tarvitaan. Heti!</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi tarvitaan sanktiot. Nyt niitä ei juurikaan ole. Perussuomalaiset ehdotti ryhmäpuheessa 10%:n sakkoa liikevaihdosta laskettuna. Jopa iskisi voimalla!</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-yhtiöille pitää säätää myös kohtuullisen voiton rajoitusehto. Malli löytyy sähkönsiirtoyhtiöistä. WACC on avain lyhenne. Rajoitus voitoille, jotka sote-palveluilla saa vanhusten ja muiden asiakkaiden hoidosta veronmaksajilta rahastaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-uudistus ei ongelmia ratkaise. Monelta osin pahentaa tilannetta, jota synkentää lisäksi vanhusten määrän raju kasvu lähivuosina.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pääministeri Sipilä ja muut ministerit, herätkää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Yhä järkyttävämpiä uutisia tulee vanhustenhoidosta. Ja myös vammaispuolelta.  Mitä vielä paljastuukaan!

 

Miten ihmeessä näin voi olla sivistys-Suomessa? 

 

Kuntien valtionosuuksia leikattiin erityisesti Kataisen-Urpilaisen-Arhinmäen-Niinistön jne hallituksen toimesta. Kunnat velkaantuivat vuoden 2010 lopun 11 mrd eurosta vuoteen 2015 lähes 18 mrd euroon. Kunnat kävivät yt-neuvotteluja ja irtisanoivat henkilöstöä. Kriisikuntia oli paljon.

 

Ei ihme, että sadat kunnat ulkoistivat sote-palvelujaan yksityissektorille. Kaikenkokoiset yhtiöt tekivät houkuttelevia tarjouksia. Ahdingossaan rypeneet kunnat tarttuivat tilaisuuteen. Sopimukset laati yhtiöiden juristit omat etunsa turvaten. 

 

Isot kansainväliset yhtiöt aloittivat pienten hoivayritysten ostot. Kauppa kävi. Keskittyminen oli vauhdissa. Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät reagoineet tähän mitenkään. 

 

Sipilän hallitus sai perinnöksi syöksyssä olleen valtion ja kuntien talouden. Sen aloittaessa keväällä 2015 meno oli pahimmillaan.  Hallitusohjelmaan kirjattu maakunta-sote-uudistus pelästytti suuret sotefirmat hetkeksi. Kokoomus tuli kuitenkin hätiin. Marraskuun yössä 2015 se junttasi läpi valinnanvapausmallin, jolla suurfirmojen edut turvattiin. 

 

Nyt on paljastusten aika. Tilanne avautuu kaikessa karmeudessaan koko kansalle. Vanhuksiamme on käytetty ja käytetään härskin rahastuksen välikappaleina. Ja kunnat maksavat kalliisti. Jopa haamuhoitajista.  Tuskin ollaan kaukana petoksista.

 

Valvonta ei ole ollut eikä ole vieläkään ajan tasalla. Onko näin tarkoituksenakin? Halusiko joku tietoisesti antaa pörssiyhtiöiden rahastaa? Tämä on syytä selvittää.

 

Omavalvonta on jo nimensä mukaisesti järjetön ajatuksenakin. Kun yhtiön ainoa tavoite oy-lain mukaan on tuottaa osakkeen omistajille mahdollisimman suuri voitto, ei omavalvontaa kannata mainostaa. Huijausta.

 

Kunta valvoo. Tämäkin väite on pohjaa vaille. Ei kunnalla ole riittävää kykyä eikä aina haluakaan valvoa. Vanhuksethan palautuvat suoraan kunnan vastuulle, jos yksityinen yhtiö ajetaan vastuuseen laiminlyönneistä.

 

Aluehallintovirasto valvoo. Ei näytä olevan resursseja. Kaikenlaiset muut byrokratian tehtävät painavat päälle. Yksi valvoja tuhansia hoitopaikkoja kohden. Hämäystä.

 

Valvira valvoo. Eipä näytä onnistuneen sekään. Se joutuu turvautumaan kentällä aveihin, joilla ei ole resursseja. Harhautusta.

 

Kun valvoo itse itseään tai kunta valvoo tai avi valvoo tai Valvira valvoo niin kuka lopulta valvoo? Ei kukaan. Tässä ongelman yksi ydin. Kukaan ei valvo. 

 

Valvonta pitää keskittää. Kansanedustaja Arja Juvosen, ps, esitys Valvontakeskuksesta on mitä järkevin. Se toisi ryhtiä, asiantuntemuksen ja voimaa. Jytyä tarvitaan. Heti!

 

Lisäksi tarvitaan sanktiot. Nyt niitä ei juurikaan ole. Perussuomalaiset ehdotti ryhmäpuheessa 10%:n sakkoa liikevaihdosta laskettuna. Jopa iskisi voimalla!

 

Sote-yhtiöille pitää säätää myös kohtuullisen voiton rajoitusehto. Malli löytyy sähkönsiirtoyhtiöistä. WACC on avain lyhenne. Rajoitus voitoille, jotka sote-palveluilla saa vanhusten ja muiden asiakkaiden hoidosta veronmaksajilta rahastaa. 

 

Sote-uudistus ei ongelmia ratkaise. Monelta osin pahentaa tilannetta, jota synkentää lisäksi vanhusten määrän raju kasvu lähivuosina. 

 

Pääministeri Sipilä ja muut ministerit, herätkää!

]]>
15 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269482-harhautusta-huijausta-hamaysta-petosta-kukaan-ei-valvo-vanhustenhoitoa#comments hallitus Kunnat Valvonta vanhustenhoito Mon, 11 Feb 2019 17:45:46 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269482-harhautusta-huijausta-hamaysta-petosta-kukaan-ei-valvo-vanhustenhoitoa
Vanhuspalvelujen ulkoistus ongelmien syynä http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268844-vanhuspalvelujen-ulkoistus-ongelmien-syyna <p>&nbsp;</p><p>Mitä tapahtui vuosina 2000-2001, kun Suomen sote-markkinoilla yht&acute;äkkiä syntyi ja rävähti roimaan kasvuun nykyiset suuret alan yritykset?&nbsp; Mehiläinen, Attendo, Terveystalo, jne.&nbsp; Tekikö Paavo Lipposen hallitus jonkin suuren avauksen, josta seurasi ulkoistusten aalto?&nbsp; Tähän kysymykseen en ole löytänyt vastausta. Ehkäpä joku sosialidemokraatti, vasemmistoliittolainen tai vihreä voisi kertoa syyn? Nämä olivat tuolloin hallituksessa Kokoomuksen ja Rkp:n kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kela-korvausten avaaminen tai laajentaminen yksityisten terveyspalvelujen käyttäjille lienee Lipposen hallituksen toimesta tapahtunut, mutta olisiko se saanut valtavan rahastussysteemin sellaiseen vauhtiin, missä se nyt on. Tämä olisi syytä selvittää.</p><p>&nbsp;</p><p>Joka tapauksessa Lipposen hallitusten ajasta lähtien sote-bisnes on kasvanut räjähdysmäisesti.&nbsp; Mikään hallitus ei ole edes yrittänyt hillitä estämisestä puhumattakaan tätä kehitystä. Vasta Sipilän hallitus kesäkuussa 2016 toteutti sote-palvelujen ulkoistusten rajoituslain. Sitä jatkettiin viime syksynä. Se ei ole täydellinen kielto eikä pysyvä, koska perustuslaki rajoittaa kunnallisen itsehallinnon kaventamista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhustenhoidon kriisi pamahti julkisuuteen viime viikolla Kristiinankaupungissa. Siellä päätösvaltaa käyttää suvereenisti Ruotsalainen kansanpuolue, jolla on 27 valtuutetusta 17. Selittääkö tämä &quot;yksipuoluejärjestelmä&quot; sen, että palveluja on ulkoistettu ja valvonta laiminlyöty, kunnes Aluehallintovirasto tarttui järeimpään keinoonsa eli laitoksen sulkemiseen?</p><p>&nbsp;</p><p>Monissa muissakin kunnissa vastaavia laiminlyöntejä on tapahtunut. Mukana on keskustalais-johtoisia, mutta myös sosialidemokraatis- ja kokoomusjohtoisia kuntia ja kaupunkeja. Yksinkertaista enemmistöä ei liene muualla kuin Kristiinankaupungissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuntapäättäjät ovat vastuussa omien asukkaidensa palveluista. Raha on ratkaisut liian usein. Sieltä on hankittu, mistä halvimmalla on saatu laadusta tinkimällä!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Em. ulkoistusten rajoituslaki on voimassa vielä pari vuotta. Se on tärkeä. Mikään ei kuitenkaan estä suuria kansainvälisten pääomasijoittajien omistuksessa olevien yhtiöiden harjoittamaa pienten paikallisten hoivayhtiöiden ostoja. Näin toiminta keskittyy ja palvelujen laatu saattaa heikentyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Paljon olisi tutkivalla journalismilla työsarkaa koko kentään perkaamisessa.&nbsp; Sieltä löytyy sosialistisen työväenliikkeen Tradeka ja monia muita mielenkiintoisia kytkentöjä omaavia tahoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä vielä paljastuukaan!&nbsp; Toivottavasti peli, kaupankäynti ja rahastus vanhuksilla ja sairailla saadaan loppumaan pikaisesti!&nbsp; Sote-uudistus ei ratkaisua tuo, ehkäpä päinvastoin! Seuraava hallitus on paljon vartijana. Vartioiko se kansainvälisiä suuryhtiöitä, tradekoita vai kuntia ja Suomen kansalaisia? Vaalit ratkaisevat paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mitä tapahtui vuosina 2000-2001, kun Suomen sote-markkinoilla yht´äkkiä syntyi ja rävähti roimaan kasvuun nykyiset suuret alan yritykset?  Mehiläinen, Attendo, Terveystalo, jne.  Tekikö Paavo Lipposen hallitus jonkin suuren avauksen, josta seurasi ulkoistusten aalto?  Tähän kysymykseen en ole löytänyt vastausta. Ehkäpä joku sosialidemokraatti, vasemmistoliittolainen tai vihreä voisi kertoa syyn? Nämä olivat tuolloin hallituksessa Kokoomuksen ja Rkp:n kanssa.

 

Kela-korvausten avaaminen tai laajentaminen yksityisten terveyspalvelujen käyttäjille lienee Lipposen hallituksen toimesta tapahtunut, mutta olisiko se saanut valtavan rahastussysteemin sellaiseen vauhtiin, missä se nyt on. Tämä olisi syytä selvittää.

 

Joka tapauksessa Lipposen hallitusten ajasta lähtien sote-bisnes on kasvanut räjähdysmäisesti.  Mikään hallitus ei ole edes yrittänyt hillitä estämisestä puhumattakaan tätä kehitystä. Vasta Sipilän hallitus kesäkuussa 2016 toteutti sote-palvelujen ulkoistusten rajoituslain. Sitä jatkettiin viime syksynä. Se ei ole täydellinen kielto eikä pysyvä, koska perustuslaki rajoittaa kunnallisen itsehallinnon kaventamista. 

 

Vanhustenhoidon kriisi pamahti julkisuuteen viime viikolla Kristiinankaupungissa. Siellä päätösvaltaa käyttää suvereenisti Ruotsalainen kansanpuolue, jolla on 27 valtuutetusta 17. Selittääkö tämä "yksipuoluejärjestelmä" sen, että palveluja on ulkoistettu ja valvonta laiminlyöty, kunnes Aluehallintovirasto tarttui järeimpään keinoonsa eli laitoksen sulkemiseen?

 

Monissa muissakin kunnissa vastaavia laiminlyöntejä on tapahtunut. Mukana on keskustalais-johtoisia, mutta myös sosialidemokraatis- ja kokoomusjohtoisia kuntia ja kaupunkeja. Yksinkertaista enemmistöä ei liene muualla kuin Kristiinankaupungissa.

 

Kuntapäättäjät ovat vastuussa omien asukkaidensa palveluista. Raha on ratkaisut liian usein. Sieltä on hankittu, mistä halvimmalla on saatu laadusta tinkimällä! 

 

Em. ulkoistusten rajoituslaki on voimassa vielä pari vuotta. Se on tärkeä. Mikään ei kuitenkaan estä suuria kansainvälisten pääomasijoittajien omistuksessa olevien yhtiöiden harjoittamaa pienten paikallisten hoivayhtiöiden ostoja. Näin toiminta keskittyy ja palvelujen laatu saattaa heikentyä.

 

Paljon olisi tutkivalla journalismilla työsarkaa koko kentään perkaamisessa.  Sieltä löytyy sosialistisen työväenliikkeen Tradeka ja monia muita mielenkiintoisia kytkentöjä omaavia tahoja.

 

Mitä vielä paljastuukaan!  Toivottavasti peli, kaupankäynti ja rahastus vanhuksilla ja sairailla saadaan loppumaan pikaisesti!  Sote-uudistus ei ratkaisua tuo, ehkäpä päinvastoin! Seuraava hallitus on paljon vartijana. Vartioiko se kansainvälisiä suuryhtiöitä, tradekoita vai kuntia ja Suomen kansalaisia? Vaalit ratkaisevat paljon.

 

 

 

 

]]>
13 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268844-vanhuspalvelujen-ulkoistus-ongelmien-syyna#comments Kunnat Puolueet Sote vanhuspalvelut Fri, 01 Feb 2019 13:36:15 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268844-vanhuspalvelujen-ulkoistus-ongelmien-syyna
Rajakuntien ja valtion yhteistyölle luotava oma vakiintunut toimintamalli http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268837-rajakuntien-ja-valtion-yhteistyolle-luotava-oma-vakiintunut-toimintamalli <p>&nbsp;</p><p>Oma työni Kuhmon kaupunginjohtajana on avannut uudella tavalla itselleni paikallisen rajayhteistyön merkityksen.&nbsp; Elämä rajan pinnassa on erilaista. Rajayhteistyö konkretisoituu joka kuukausi tapaamisten, yhteydenottojen ja keskustelujen muodossa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kulttuurimatkailun edelleen kehittäminen, ympäristösuojelun yhteistyö ja luontomatkailu, viisumivapaan matkailun edistäminen ja elinkeinoyhteistyö sekä osaavan työvoiman saaminen alueelle ovat rajakuntien toiminnan keskiössä. Rajaseutujen saavutettavuus on tärkein yksittäinen yhteinen asia. Kuhmo on&nbsp;esittänyt mm. nopeaa idän pikajunaa Kuhmon kautta Kemijärvelle ja edelleen sieltä Jäämerelle ja toisaalta tunnelia pitkin Tallinnaan. Rata valmistuisi 2050.&nbsp; Lentoliikenne kehittyy ja Itä-Suomen pienlentokenttien tulisi olla kunnossa tätä ajatellen. Rajanylitysasemat ja kansainvälinen rataverkko toimii liikenteen solmukohtina.</p><p>&nbsp;</p><p>Alueemme turvallisuuskysymykset ovat omaa laatuaan. Rajavartiolaitos toimii itärajan ja saariston harvaan asutuilla alueilla, joilla monet viranomaiset ovat vähentäneet läsnäoloaan, ja hoitaa näillä alueilla useita viranomaistehtäviä 24/7. Rajavartiolaitoksen resursointi oikealla tavalla on meidän rajakuntien etu.&nbsp;Yhteistyö harva-turva asioissa &nbsp;tarkoittaa poliisin, pelastustoimen ja ensihoidon toimivuutta. Viranomaisyhteistyötä ei voi tehdä, ellei ole kumppania.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaipaan enemmän yhteistyötä meidän rajakuntien kesken. Lisäksi kansallisesti ministeriötason kiinnostusta siihen, miten rajayhteistyötä kehitetään ja miten rajaseutujen elinvoimaa kansallisesti voidaan edistää. Vehviläisen koolle kutsuma rajakuntafoorumi tänään 1.2.2019 on erittäin tervetullut. On selvää, että kansallinen liikkumavaramme on välillä hankala liittyen kansainväliseen politiikkaan. On kuitenkin niin, että paikallinen rajaseututyö ei voi jäädä pelkästään meidän, useinkin hyvin pienten kuntien ja kaupunkien harteille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Esitän, että foorumista tai sen tapaisesta toiminnasta luodaan pysyvä toimintamalli. Foorumille voidaan nimetä myös pysyvä eri valtionhallinnon ja kuntien edustajista koottu johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä olisi koordinoida yhteistyötä ja valmistella käsiteltäviä asioita foorumille. Johtoryhmälle nimetään yhteistyöstä vastaava henkilö valtionhallintoon. Lisäksi esitän, että valtionhallinnon eri ministeriöiden rajakunta-asioista vastaavien henkilöiden yhteystiedot kootaan selkeästi yhteen portaaliin kuntien avuksi.&nbsp;</p><p>Foorumia voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia rajakuntien myös Ruotsin ja Norjan rajalla.</p><p>------------------------------------------</p><p>Esitys annettu rajakuntafoorumissa 1.2.2019. Kiitos Ministeri Anu Vehviläiselle, että hän kutsui foorumin esityksestäni koolle. Jatkoa mietitään nyt aktiivisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Oma työni Kuhmon kaupunginjohtajana on avannut uudella tavalla itselleni paikallisen rajayhteistyön merkityksen.  Elämä rajan pinnassa on erilaista. Rajayhteistyö konkretisoituu joka kuukausi tapaamisten, yhteydenottojen ja keskustelujen muodossa. 

 

Kulttuurimatkailun edelleen kehittäminen, ympäristösuojelun yhteistyö ja luontomatkailu, viisumivapaan matkailun edistäminen ja elinkeinoyhteistyö sekä osaavan työvoiman saaminen alueelle ovat rajakuntien toiminnan keskiössä. Rajaseutujen saavutettavuus on tärkein yksittäinen yhteinen asia. Kuhmo on esittänyt mm. nopeaa idän pikajunaa Kuhmon kautta Kemijärvelle ja edelleen sieltä Jäämerelle ja toisaalta tunnelia pitkin Tallinnaan. Rata valmistuisi 2050.  Lentoliikenne kehittyy ja Itä-Suomen pienlentokenttien tulisi olla kunnossa tätä ajatellen. Rajanylitysasemat ja kansainvälinen rataverkko toimii liikenteen solmukohtina.

 

Alueemme turvallisuuskysymykset ovat omaa laatuaan. Rajavartiolaitos toimii itärajan ja saariston harvaan asutuilla alueilla, joilla monet viranomaiset ovat vähentäneet läsnäoloaan, ja hoitaa näillä alueilla useita viranomaistehtäviä 24/7. Rajavartiolaitoksen resursointi oikealla tavalla on meidän rajakuntien etu. Yhteistyö harva-turva asioissa  tarkoittaa poliisin, pelastustoimen ja ensihoidon toimivuutta. Viranomaisyhteistyötä ei voi tehdä, ellei ole kumppania.

 

Kaipaan enemmän yhteistyötä meidän rajakuntien kesken. Lisäksi kansallisesti ministeriötason kiinnostusta siihen, miten rajayhteistyötä kehitetään ja miten rajaseutujen elinvoimaa kansallisesti voidaan edistää. Vehviläisen koolle kutsuma rajakuntafoorumi tänään 1.2.2019 on erittäin tervetullut. On selvää, että kansallinen liikkumavaramme on välillä hankala liittyen kansainväliseen politiikkaan. On kuitenkin niin, että paikallinen rajaseututyö ei voi jäädä pelkästään meidän, useinkin hyvin pienten kuntien ja kaupunkien harteille. 

 

Esitän, että foorumista tai sen tapaisesta toiminnasta luodaan pysyvä toimintamalli. Foorumille voidaan nimetä myös pysyvä eri valtionhallinnon ja kuntien edustajista koottu johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä olisi koordinoida yhteistyötä ja valmistella käsiteltäviä asioita foorumille. Johtoryhmälle nimetään yhteistyöstä vastaava henkilö valtionhallintoon. Lisäksi esitän, että valtionhallinnon eri ministeriöiden rajakunta-asioista vastaavien henkilöiden yhteystiedot kootaan selkeästi yhteen portaaliin kuntien avuksi. 

Foorumia voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia rajakuntien myös Ruotsin ja Norjan rajalla.

------------------------------------------

Esitys annettu rajakuntafoorumissa 1.2.2019. Kiitos Ministeri Anu Vehviläiselle, että hän kutsui foorumin esityksestäni koolle. Jatkoa mietitään nyt aktiivisesti.

]]>
0 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268837-rajakuntien-ja-valtion-yhteistyolle-luotava-oma-vakiintunut-toimintamalli#comments Kunnat Politiikka Raja Rajakunta Fri, 01 Feb 2019 12:13:10 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268837-rajakuntien-ja-valtion-yhteistyolle-luotava-oma-vakiintunut-toimintamalli
Suomi tarvitsee kuntien pakkoliitoksia http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266110-suomi-tarvitsee-kuntien-pakkoliitoksia <p><strong>Kunnat ovat liian pieniä selviämään niille asetetuista tehtävistä ja velvoitteista</strong></p><p>Sote-uudistusta on perusteltu toistamalla&nbsp;mantramaisesti, että sote-palveluiden järjestämiseen tarvitaan&nbsp;<a href="https://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/sotelle-tarvitaan-leveammat-hartiat/792022/">&ldquo;leveämmät hartiat&rdquo;</a>. Tästä ovat samaa mieltä myös useat sote-uudistuksen vastustajatkin. Lähes tulkoon kaikki hyväksyvät sen, että suuri osa Suomen 311 kunnasta ovat liian pieniä järjestääkseen kustannustehokkaasti lain velvoittamia sote-palveluita.&nbsp;</p><p>Asiantuntijoiden&nbsp;<a href="https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/arbetsgrupp-hogklassig-basservice-kraver-ett-omfattande-befolkningsunderlag">mukaan</a>&nbsp;sote-palveluita järjestävän alueen tulisi kattaa vähintään 50 000-100 000 asukkaan väestöpohja, jotta toiminta voisi olla kustannustehokasta. Useimmissa muissa EU-maissa on päädytty selvästi tätä suurempiin yli puolen miljoonan asukkaan järjestämisalueisiin.</p><p>Esimerkiksi Suomen kanssa lähes samankokoisen väestöpohjan omaavassa Irlannissa on päädytty siihen, että yksi järjestäjä järjestää sote-palvelut koko väestölle. Tosin sanoen 4,8 miljoonan asukkaan Irlannissa on tasan yksi sote-alue. Tämä vaihtoehto on saanut minusta liian vähän huomiota Suomessa. Mihin vain hieman isompi Suomi tarvitsee 18 sote-aluetta?</p><p>Sama ongelma koskee myös muita kuntien tuottamia palveluita. Muut kuntien tuottamat palvelut kuten opetus ja varhaiskasvatus eivät edellytä yhtä suurta väestöpohjaa kuin sote-palvelut, mutta osa kunnista on liian pieniä itse tuottamaan niitäkään.&nbsp;</p><p>Tänä keväänä Puolangan kunta päätti ulkoistaa koko varhaiskasvatuksen. Puolangan pormestari&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005720546.html">totesi</a>&nbsp;asian suoraan &rdquo;Meillä lähtökohtana on se, että jos kunnalla on kymmenen ihmistä töissä päivähoidossa, niin se ei ehkä ole paras sen kehittäjä.&rdquo;</p><p>2700 asukkaan Puolangan kunta, jossa syntyi viime vuonna kahdeksan lasta, ei ole järkevä yksikkö varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiseen tai järjestämiseen. Useammassa kuin&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10102530">joka toisessa</a>&nbsp;kunnassa syntyi viime vuonna alle 50 lasta.&nbsp;</p><p>Ongelma on, että Suomessa on liian monta liian pientä kuntaa. Ratkaisu tähän ei ole tehtävien siirtäminen pois kunnilta, vaan isommat kunnat. Suomi tarvitsee kuntauudistuksen, jolla kuntien lukumäärä pudotetaan nykyisestä 311 kunnasta alle sataan.&nbsp;</p><p><strong>Monet kunnat ovat liian pieniä demokratian toteutumiselle</strong></p><p>Sen lisäksi, että yhä harvemmat kunnat selviävät nille asetetuista tehtävistä, pienimmät kunnat eivät kykene varmistamaan demokratian toteutumista kunnallishallinnossa.&nbsp;</p><p>Muutaman tuhannen asukkaan ikääntyvissä kunnissa on vaikeaa löytää päteviä ehdokkaita kuntavaaleihin. 2017 kuntavaaleihin asettui 9,4% vähemmän ehdokkaita kuin edellisiin vuoden 2012 kuntavaaleihin. Lasku on selvästi voimakkaampi kuin kuntaliitosten vuoksi tapahtunut avoimien valtuustopaikkojen lasku.&nbsp;</p><p>Ehdokasmäärän laskun takana on vielä vahvempi muutos ehdokkaiden ikäjakaumassa. Nuorten eli 18-30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä laski erityisen kovaa 19,5%. Samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden määrä kasvoi 16,5%. Tämä ennakoi, että vaalikauden tai kahden kuluttua tullaan näkemään entistä voimakkaampi pudotus ehdokkaaksi haluavien määrässä.&nbsp;</p><p>Erityisen akuutti ongelma on kaikkein pienimmissä kunnissa. Esimerkiksi Luhangan kunnassa annettiin viime kuntavaaleissa 461 hyväksyttyä ääntä, joilla valittiin 15 paikkainen valtuusto. Olettaen että valitut valtuutetut itse äänestivät, heidän omat äänet muodostivat yli kolme prosenttia kaikista annetuista äänistä.&nbsp;</p><p>Lisäksi jokainen ehdolla ollut valittiin vähintään varavaltuutetuksi.&nbsp;Jotta demokratia toimii, täytyy olla mahdollisuus vaihtaa valtaa käyttävät edustajat. Jos kaikki ehdokkaat ovat automaattisesti vähintään varavaltuutettuja, tämä periaate ei toteudu. Voi perustellusti sanoa, että luhankalaisilla ei ollut vaaleissa todellista valinnanvapautta.</p><p>Myöskin osa Kittilän kunnan ongelmista on sellaisia, jotka olisivat ratkenneet viime kuntavaalien yhteydessä jos äänioikeutettujen määrä olisi ollut suurempi ja tarjolla olisi ollut parempia vaihtoehtoja.</p><p><strong>Naapurimaamme ovat toteuttaneet kuntauudistukset</strong></p><p>Virossa toteutettiin viime vuonna laaja&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_kuntauudistus_2017">kuntauudistusta</a>, joka asetti kunnan väestöpohjalle alarajaksi 5000 asukasta.&nbsp;Uudistuksen myötä kuntien lukumäärä putosi 213:sta kunnasta nykyiseen 79:een. Samalla myös tarvittavien kunnanvaltuutettujen määrä putosi yhteen&nbsp;<a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Kuntauudistus-Viron-malliin-kuntap%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4jien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-putoaa-kolmasosaan/913776">kolmasosaan</a>&nbsp;aiemmasta.&nbsp;</p><p>Myös Ruotsi ja Tanska ovat järkevöittäneet kuntarakenteitaan. Tanska toteutti merkittävän kuntauudistuksen 2007, jolloin kuntien lukumäärä laski alle sataan. Ruotsissa isot uudistukset tehtiin jo 1970-luvulla, jolloin kuntien lukumäärää supistettiin alle kolmeensataan, mikä on lähes 10 miljoonan väkilukuun suhteutettuna mielekäs määrä.</p><p>Nykyisin valtioneuvosto pystyy päättämään kuntien pakkoliitoksista ainoastaan tapauksissa, joissa kunta on taloudellisissa vaikeuksissa ja luokiteltu kriisikunnaksi. Tämä on ongelmallista, sillä se kannustaa vastuuttomaan talouden pitoon. Kunnanjohtajat voivat antaa velkataakan kasvaa tietäen, että pakkoliitoksen myötä siitä suurin osa tulee naapurikunnan veronmaksajien maksettavaksi.</p><p>Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on johtanut merkittäviin muutoksiin kuntien elinvoimaisuudessa ja asukasluvuissa. Nykyinen yli 300 kunnan malli toimi Suomessa, jossa väestö oli jakautunut huomattavasti nykyistä tasaisemmin ympäri maata. Kaupungistumisen myötä Suomen 313:sta kunnasta nykyään jo&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista">lähes puolet</a>&nbsp;on alle 5000:n asukkaan pikkukuntia.</p><p>Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähes kaikkien pikkukuntien väkiluku on tasaisessa laskussa eikä muutosta tähän ole näköpiirissä. Hajanainen kuntakenttä tarkoittaa runsaasti päällekkäistä hallintoa ja pienten kuntien talous ei välttämättä kestä kunnan perustoimintojen vaatimia investointeja kuten koulujen peruskorjauksia.</p><p>Suomen tulisi ottaa mallia kuntauudistukset toteuttaneista maista. Selkeintä olisi asettaa kunnan väkiluvulle alaraja, esimerkiksi tuo Viron suunnittelema 5000 asukasta, ja antaa kuntien valita liitoskumppaninsa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunnat ovat liian pieniä selviämään niille asetetuista tehtävistä ja velvoitteista

Sote-uudistusta on perusteltu toistamalla mantramaisesti, että sote-palveluiden järjestämiseen tarvitaan “leveämmät hartiat”. Tästä ovat samaa mieltä myös useat sote-uudistuksen vastustajatkin. Lähes tulkoon kaikki hyväksyvät sen, että suuri osa Suomen 311 kunnasta ovat liian pieniä järjestääkseen kustannustehokkaasti lain velvoittamia sote-palveluita. 

Asiantuntijoiden mukaan sote-palveluita järjestävän alueen tulisi kattaa vähintään 50 000-100 000 asukkaan väestöpohja, jotta toiminta voisi olla kustannustehokasta. Useimmissa muissa EU-maissa on päädytty selvästi tätä suurempiin yli puolen miljoonan asukkaan järjestämisalueisiin.

Esimerkiksi Suomen kanssa lähes samankokoisen väestöpohjan omaavassa Irlannissa on päädytty siihen, että yksi järjestäjä järjestää sote-palvelut koko väestölle. Tosin sanoen 4,8 miljoonan asukkaan Irlannissa on tasan yksi sote-alue. Tämä vaihtoehto on saanut minusta liian vähän huomiota Suomessa. Mihin vain hieman isompi Suomi tarvitsee 18 sote-aluetta?

Sama ongelma koskee myös muita kuntien tuottamia palveluita. Muut kuntien tuottamat palvelut kuten opetus ja varhaiskasvatus eivät edellytä yhtä suurta väestöpohjaa kuin sote-palvelut, mutta osa kunnista on liian pieniä itse tuottamaan niitäkään. 

Tänä keväänä Puolangan kunta päätti ulkoistaa koko varhaiskasvatuksen. Puolangan pormestari totesi asian suoraan ”Meillä lähtökohtana on se, että jos kunnalla on kymmenen ihmistä töissä päivähoidossa, niin se ei ehkä ole paras sen kehittäjä.”

2700 asukkaan Puolangan kunta, jossa syntyi viime vuonna kahdeksan lasta, ei ole järkevä yksikkö varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiseen tai järjestämiseen. Useammassa kuin joka toisessa kunnassa syntyi viime vuonna alle 50 lasta. 

Ongelma on, että Suomessa on liian monta liian pientä kuntaa. Ratkaisu tähän ei ole tehtävien siirtäminen pois kunnilta, vaan isommat kunnat. Suomi tarvitsee kuntauudistuksen, jolla kuntien lukumäärä pudotetaan nykyisestä 311 kunnasta alle sataan. 

Monet kunnat ovat liian pieniä demokratian toteutumiselle

Sen lisäksi, että yhä harvemmat kunnat selviävät nille asetetuista tehtävistä, pienimmät kunnat eivät kykene varmistamaan demokratian toteutumista kunnallishallinnossa. 

Muutaman tuhannen asukkaan ikääntyvissä kunnissa on vaikeaa löytää päteviä ehdokkaita kuntavaaleihin. 2017 kuntavaaleihin asettui 9,4% vähemmän ehdokkaita kuin edellisiin vuoden 2012 kuntavaaleihin. Lasku on selvästi voimakkaampi kuin kuntaliitosten vuoksi tapahtunut avoimien valtuustopaikkojen lasku. 

Ehdokasmäärän laskun takana on vielä vahvempi muutos ehdokkaiden ikäjakaumassa. Nuorten eli 18-30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä laski erityisen kovaa 19,5%. Samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden määrä kasvoi 16,5%. Tämä ennakoi, että vaalikauden tai kahden kuluttua tullaan näkemään entistä voimakkaampi pudotus ehdokkaaksi haluavien määrässä. 

Erityisen akuutti ongelma on kaikkein pienimmissä kunnissa. Esimerkiksi Luhangan kunnassa annettiin viime kuntavaaleissa 461 hyväksyttyä ääntä, joilla valittiin 15 paikkainen valtuusto. Olettaen että valitut valtuutetut itse äänestivät, heidän omat äänet muodostivat yli kolme prosenttia kaikista annetuista äänistä. 

Lisäksi jokainen ehdolla ollut valittiin vähintään varavaltuutetuksi. Jotta demokratia toimii, täytyy olla mahdollisuus vaihtaa valtaa käyttävät edustajat. Jos kaikki ehdokkaat ovat automaattisesti vähintään varavaltuutettuja, tämä periaate ei toteudu. Voi perustellusti sanoa, että luhankalaisilla ei ollut vaaleissa todellista valinnanvapautta.

Myöskin osa Kittilän kunnan ongelmista on sellaisia, jotka olisivat ratkenneet viime kuntavaalien yhteydessä jos äänioikeutettujen määrä olisi ollut suurempi ja tarjolla olisi ollut parempia vaihtoehtoja.

Naapurimaamme ovat toteuttaneet kuntauudistukset

Virossa toteutettiin viime vuonna laaja kuntauudistusta, joka asetti kunnan väestöpohjalle alarajaksi 5000 asukasta. Uudistuksen myötä kuntien lukumäärä putosi 213:sta kunnasta nykyiseen 79:een. Samalla myös tarvittavien kunnanvaltuutettujen määrä putosi yhteen kolmasosaan aiemmasta. 

Myös Ruotsi ja Tanska ovat järkevöittäneet kuntarakenteitaan. Tanska toteutti merkittävän kuntauudistuksen 2007, jolloin kuntien lukumäärä laski alle sataan. Ruotsissa isot uudistukset tehtiin jo 1970-luvulla, jolloin kuntien lukumäärää supistettiin alle kolmeensataan, mikä on lähes 10 miljoonan väkilukuun suhteutettuna mielekäs määrä.

Nykyisin valtioneuvosto pystyy päättämään kuntien pakkoliitoksista ainoastaan tapauksissa, joissa kunta on taloudellisissa vaikeuksissa ja luokiteltu kriisikunnaksi. Tämä on ongelmallista, sillä se kannustaa vastuuttomaan talouden pitoon. Kunnanjohtajat voivat antaa velkataakan kasvaa tietäen, että pakkoliitoksen myötä siitä suurin osa tulee naapurikunnan veronmaksajien maksettavaksi.

Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on johtanut merkittäviin muutoksiin kuntien elinvoimaisuudessa ja asukasluvuissa. Nykyinen yli 300 kunnan malli toimi Suomessa, jossa väestö oli jakautunut huomattavasti nykyistä tasaisemmin ympäri maata. Kaupungistumisen myötä Suomen 313:sta kunnasta nykyään jo lähes puolet on alle 5000:n asukkaan pikkukuntia.

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähes kaikkien pikkukuntien väkiluku on tasaisessa laskussa eikä muutosta tähän ole näköpiirissä. Hajanainen kuntakenttä tarkoittaa runsaasti päällekkäistä hallintoa ja pienten kuntien talous ei välttämättä kestä kunnan perustoimintojen vaatimia investointeja kuten koulujen peruskorjauksia.

Suomen tulisi ottaa mallia kuntauudistukset toteuttaneista maista. Selkeintä olisi asettaa kunnan väkiluvulle alaraja, esimerkiksi tuo Viron suunnittelema 5000 asukasta, ja antaa kuntien valita liitoskumppaninsa. 

]]>
16 http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266110-suomi-tarvitsee-kuntien-pakkoliitoksia#comments Kunnat Wed, 19 Dec 2018 08:34:47 +0000 Mikko Kiesiläinen http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266110-suomi-tarvitsee-kuntien-pakkoliitoksia