AnukatariinaSolonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Maankäyttö

Östersundomin aluetta on kehitettävä

Helsingin Sanomissa on viime päivinä keskusteltu Sipoonrannan ja sitä kautta Helsinkiin vuonna 2009 liitetyn Östersundomin alueen kehittämisestä.

On tarkemman selvityksen paikka pohtia, mistä eri syistä kehittämisen hitaus johtuu. ­Helsingissä kaupungin kasvattamisen päälinjaksi valittu erityisesti idän lähiöiden täydennysrakentaminen ei ole peruste unohtaa Östersundomin kehittämistä.

Rakentamisen Sääntö-Suomea puretaan, että suomalainen voisi rakentaa

Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.

Rakentamisen Sääntö-Suomea puretaan, että suomalainen voisi rakentaa

Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.

Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa? Ottakaapa kantaa!

 

"Kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen?" (RSS 11.3.2016 Hannele Pokka)

 

Mitä tarkoittaa, jos kunnallisvalituksesta siirrytään hallintovalitukseen? Lyheneekö kaavojen käsittely? Vähenevätkö valitukset? Nämä asiat lienevät taustalla, kun pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan tuli kirjaus selvittää kaavoitusasioissa siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Nyt selvitys on valmistunut. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen laati professori Erja Mäkinen Vaasan yliopistosta.

Kysymys Sari Sarkomaalle: Miksi "rullaavaa" kaavoitusta jälleen uudistetaan?

 

Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki tuli voimaan 1.5.2017, tiedote 28.4.2017, klo 9.38:

Vappupäivänä [1.5.2017 tuli] voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka helpottaa huomattavasti kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.

Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.

Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu

Suomessa metsänhoidon asiantuntemusta

Markku Remes on metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskuksesta ja kertoo Suomen Kuvalehden kirjoituksessa, että ”Suomessa luonnontuhojen määrä on saatu hyvin alhaiseksi hyvän metsänhoidon, lainsäädännön valvonnan ja viranomaistyön yhteisvaikutuksena.”

 

https://suomenkuvalehti.fi/digilehti/412017/puheenvuoro-140

 

Nopeammin ja korkeammalle

Helsingin rakentaminen aiheuttaa päänvaivaa sukupolvi toisensa jälkeen. Onneksi sentään Engel kumppaneineen on jo 1800-luvun alussa tehnyt tänne ruutukaavan, muuten ei tiedä, minkälaisia kärrypolkuja joutuisimme edelleen kulkemaan.

Kaavoituksesta kasvun eväitä

Vuosikaudet jatkuneeseen talouden alavireeseen näkyy pieniä toivon merkkejä. Työttömyys on vähentynyt kautta maan. Kaupan alalla työ lisääntyi aukioloaikojen vapauttamisen myötä ja kilpailukykysopimuksen tuoma vakaus luo myönteistä ilmapiiriä investoinneille.

Tehokas kaavoitus on eräs kasvun edellytys. Monissa tapauksissa kaavoitus valituksineen jarruttaa rakentamista ja investointeja. Tähän tarjotaan osaltaan ratkaisuja eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslaiksi.

Miksi meitä ulkopaikkakuntalaisia pitäisi kiinnostaa Malmin lentoaseman tuho?

Seurasin tänään Helsingin Malmin lentokentällä käydessäni lentoasemaympäristön vilkasta elämää. Lentoaseman aidan takana oli runsaasti ulkoilevaa yleisöä, jotka katselivat kentän toimintaa, lentokoneita ja historiallista miljöötä. Jotain rauhoittavaa kauniissa keväisessä päivässä Malmin lentokentällä todellakin oli.

Oikorata Lohjan ja Vihdin kautta Espooseen

Länsi-Uusimaa on saatava ratayhteyden piiriin. Uusimaa toimii Suomen talouden veturina, mutta suuret asuinkunnat kuten Vihti ja Lohja ovat liikenteeltään edelleen kumipyörien varassa. Uusimaa on jo nyt yhtenäistä työssäkäyntialuetta, joten sekä taloudellisista että ympäristösyistä liikenteen painopistettä tulisi siirtää raideliikenteeseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä