AnukatariinaSolonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Puolueettomuuspolitiikka

Tehdään Suomesta jälleen kokoaan suurempi

Punnittuani huolellisesti vaihtoehtojani ja saatuani myös yhteydenottoja eri tahoilta, olen päättänyt pitkällisen harkinnan jälkeen pyrkiä valtiotieteen tohtori, kansanedustaja Paavo Väyrysen perustaman Seitsemän tähden liikkeen kansanedustajaehdokkaaksi.

Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä vahvistaa Suomen puolueettomuusasemaa

Finnish neutrality key to Helsinki hosting US-Russia summit” oli uutisotsikko The Washington Post -lehden sivuilla samana päivänä, kun Yhdysvallat ja Venäjä julkistavat Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen pitopaikaksi Helsingin (The Washington Post 28.6.2018).

Otsikko vapaasti suomennettuna:

Suurvaltapolitiikkaan osallistumisen hinnan maksaa kansa (Osa 2/4)

Osa 2: Ulkoisen turvallisuuden heikkeneminen

Itsenäisyyden menettämisen ja suurvaltaan kuulumisen hintana vaakalaudalle on joutunut myös juuri se perustarve, joka valtion pitäisi ihmisille ensijaisesti turvata, eli turvallisuus. Turvallisuudesta voisi sanoa, että sitä on ainakin kahta lajia, eli valtion sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Ensiksi käsittelen ulkoista turvallisuutta.

Paavo Väyrynen putsasi pöydän!*

Paavo ilmoitti kerrasta asiat selväksi – hän erosi perustamastaan Kansalaispuolueesta, jonka idea oli ja on edelleen jotain aivan muuta kuin yleisesti ajatellaan ja tiedetään. Nyt kuitenkin Paavo Väyrynen putsasi kentän ja ryhtyi puhtain asein taisteluun Keskustan puheenjohtajuudesta – tuoden todellisen vaihtoehdon.

Suomen uusi puolueettomuuspolitiikka

Sauli Niinistön presidentinvaaleissa saaman murskavoiton myötä Suomi siirtyi ulkopolitiikassaan uuteen aikakauteen. Siitä huolimatta, että Niinistö itse ilmoitti kaiken pysyvän ennallaan. Muutoksesta päättivät äänestäjät, jotka äänestivät 98,5-prosenttisesti Nato-jäsenyyttä vastustavia ehdokkaita. Näin Suomen kansa siirsi historiaan viimeiset rippeetkin ulkopolitiikan länsisuuntauksesta, jota johtivat vielä muutama vuosi sitten pääministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Carl Haglund.

Selkeyttä ja vakautta Suomen linjaan

Vain pieni vähemmistö suomalaisista tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kun suoralla Nato-jäsenyydellä ei ole kannatusta, liittoutumiseen pyritään Euroopan unionin kautta.

Liittoutumisen ajatus oli esillä jo unioniin liityttäessä. Silloin käyty keskustelu on palautunut elävänä mieleeni, kun olen kirjoittanut uutta näytelmääni ”Manu ja minä”.

Venäjää pelkäävien tulisi tukea itsenäisyysmielisiä

Suomen EU-jäsenyyttä Venäjä-pelkojensa takia tukevien suomalaisten tulisi harkita ja pohtia kantaansa uudelleen. Pelko- ja tunnetiloihin perustuva politiikka on useimmiten vaarallista ja Suomen kokoisen maan ulkopolitiikan tulisi perustua tilanteen järkevään analysointiin ja realismiin. 

Erityisen ikävää ja vastuutonta on se, että nykyinen valtamedia pyrkii vastuuttomasti lietsomaan näitä pelkotiloja ajattelematta yhtään siitä koituvia seurauksia.

Villejä arvioita Venäjän ja Yhdysvaltojen etupiirijaottelusta

Yhdysvalloissa Donald Trumpin valinta uudeksi presidentiksi aloitti meillä Suomessa kiihtyvän huhumyllyn etupiirijaottelusta |1 – kummallekin omansa. Niin tai näin, on tuo jaottelumielikuvitus täysin näiden kahden ydinasesuurvallan oma asia, johon meillä Suomena ei ole mitään sanomista.

Aatteelliset kohkaajat voivat pilata Suomen turvallisuuden

Paasikivi ja Kekkonen luotsasivat Suomen taitavasti läpi vaikeiden aikojen. Suomi tasapainoili idän ja lännen välissä, yli 70 vuotta on nautittu rauhanaikaa. Suomen asema on varsin vakaa ja turvallinen.

Uuden sukupolven hermoherkät häslääjät saattavat kuitenkin onnistua pilaamaan kaiken.

Itsenäisyysmies – Paavo Väyrynen

(Europarlamentaarikko, toistaiseksi Keskustan Paavo Väyrynen tekaisi kansalaisaloitteen 1] – ensimmäisenä meppinä, hyvin kansallisesti eurooppalaisesta aiheesta – kansalaisaloite eurosta ja siihen liittyvästä kansanäänestyksestä – …

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä