*

AnukatariinaSolonen

Etunimen sukupuoli byrokratian rattaissa - tätäkö tarkoittavat normitalkoot?

19.9. hallitus antoi esityksensä uudeksi nimilaiksi.

Lakiesitys edellyttää, että etunimen on oltava samalle sukupuolelle vakiintunut nimi. Sukupuolittumisen poikkeama sallitaan käsittämättömällä tilastoinnilla, jossa nimi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä. Tämä menettely tuottaisi outoa heilahtelua perinteisesti sukupuolitetuiksi miellettyjen nimien kohdalle, jolloin joku nimi on ajoittain käytettävissä ja taas ajoittain ei. Lain poikkeusperusteet mahdollistaisivat vastakkaisen sukupuolen etunimen ottamisen henkilölle, joka esittää luotettavan selvityksen sukupuoli-identiteetistään. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sukupuolineutraalien nimien olemassaolon. Tilanne olisi kuitenkin viranomaisen harkintavaltaan kuuluva poikkeus eikä henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa päätettävissä oleva asia. Etunimen muutosta hallinnoivat viranomaiset pannaan siis arvioimaan ihmisten sukupuoli-identiteetin oikeellisuutta, mikä ei pitäisi olla niiden tehtävä.

 

Sekä edellä kuvattu tilastointi että sukupuoli-identiteetin arviointi etunimen yhteydessä ovat menettelyjä, jotka eivät todellakaan normeja pura.

 

Esitys on muotoiltu niin, että esimerkiksi transvestiittien ja joidenkin muunsukupuolisten kaipaama kahden eri sukupuolen etunimien yhdistelmä on kokonaan pois suljettu.

 

Alaikäisten osalta lakiesitys rajaa oikeutta muuttaa nimeä sukupuoli-identiteetin perusteella. Omaa sukupuoli-identiteettiä vastaava etunimi on keskeinen osa lapsen kehitystä. Nimen vaihtaminen kesken koulunkäynnin on merkittävästi haastavampaa kuin ennen esikoulun aloittamista. Tämä on syytä varmistaa, että myös nuorimpien lasten selvästi ilmaisema sukupuoli-identiteetti on riittävä peruste etunimien vaihtamiseen, joissakin tapauksissa vanhempien tahdosta riippumatta.

 

Esityksessä etunimenmuutoshakemus olisi maksuton, jos se tehdään juridisen sukupuolen muuttamisen yhteydessä tai sen jälkeen. Sukupuolenkorjausprosessi on Suomessa kuitenkin aikataulutettu niin, että ylivoimainen enemmistö transsukupuolisista muuttaa etunimensä vastaamaan sisäistä sukupuoltaan jo paljon ennen kuin juridisen sukupuolen muutos on mahdollinen. Niinpä nämäkin ihmiset joutuvat hakemaan nimenmuutosta maksullisena ja harkinnanvaraisena toimenpiteenä.

 

Suomenkielisessä etunimistössä on joukko nimiä, jotka ovat vakiintuneet käyttöön molemmille juridisille sukupuolille. Ruotsinkielisessä etunimistössä on suomenkielistä selvästi vähemmän sukupuolineutraaleja nimiä. Tässä suhteessa saamen- ja romanikielisistä nimikäytännöistä tietoa on saatavilla vähemmän. Lakiesitys asettaisi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kansalaiset eriarvoisiksi sen mukaan, mikä heidän äidinkielensä on.

 

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tätä yleissäännöstä täydentää 2 momentin syrjintäkielto, joka kieltää asettamasta ketään eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta muun muassa sukupuolen ja alkuperän perusteella.

 

Tasa-arvolain 7 §:n 1 momentin 3 kohta täsmentää, että sukupuoleen perustuva syrjintä kattaa myös sukupuolivähemmistöt.

 

Oikeusministeriön sarjassa Selvityksiä ja ohjeita 34/2014 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa ehdotetaan toimenpide-ehdotukseksi seuraavaa: "Nimilain ja väestötietojärjestelmästä annetun lain toimivuutta tulee tarkastella sukupuolivähemmistöön kuuluvien näkökulmasta".

 

Asiaa on pohtinut myös Stm:n julkaisu Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset 23/2015, jossa esitettiin kehittämisehdotuksenaan seuraavaa: ”Olisi perusteltua arvioida, onko nimilainsäädännön sääntely selkeää, hallinnollisesti tarkoituksenmukaista ja yhtenäisiä käytäntöjä tuottavaa niissä tilanteissa, joissa henkilö haluaa muuttaa nimensä sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi”.

 

Perustulain 17§ mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

 

Lakiehdotuksen kohdalla on vaikea nähdä, että nämä tavoitteet ja reunaehdot toteutuisivat.

 

Normeja purettaisiin helposti yksinkertaisesti poistamalla nimen sukupuolittaminen laista. Ainoa harkinnanvarainen asia on se, olisiko lapsen nimen sukupuolitussäännöt syytä pitää voimassa ennen kuin hän itse osaa kantansa ilmaista. Jos viranomaisharkinta etunimen muuttamisessa säilytetään, se pitää oheistaa viranomaisohjeella, joka takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet nimenmuutokseen kaikille sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vienot, Varmat ja Raunit epäilemättä ihmettelevät, saako suvun myöhemmissä polvissa edes perinnesyistä käyttää aiempien nimiä, jos niitä ei parhaillaan ole jollakin mielivaltaisella lukumäärällä käytössä.

Mihin hittoon tällaisia pykäliä tarvitaan. Ymmärrän, juuri ja juuri, että lailla kielletään esimerkiksi Hevonperse Vittuperkeleen antaminen etunimiksi, mutta mikä vika olisi Jeesus Mariassa vaikka kahdella eelläkin.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Sopimattomiksi katsottavat nimet on eri lainkohdassa kielletty, tässä en tosiaankaan ole niiden puolesta kiivailemassa :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minusta Anukatariina on oikeilla jäljillä. Olisi jo aika antaa vanhempien päättä tuleeko lapsesta Ariveera vai Veerasakari.

Matti niminen tyttölapsi olisi kuitenkin melkoinen harvinaisuus, vaikka sen saisi tyrkätä lapselle nimeksi. Jos joku haluaisi laittaa pojalleen nimeksi Anu, ei se minua juurikaan häiritsisi. Onhan Ira naisen nimi ja Ari miehen nimi, oikeasti siinä ei ole mitään eroa.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Mukava kuulla että Anu pojan nimenä ei häiritsisi. Tämä maailma ei kuitenkaan ole vielä kaikin kohdin yhtä myötämielinen sellaiselle.

Sen takia en ihan heti syntymänjälkeisessä nimenannossa soisi kaikkien kukkien kukkia, vaan suosittelisin ulkoisen sukupuolen mukaista tai sukupuolineutraalia nimeä. Jälkimmäinen vaihtoehto on viisas valinta myös intersukupuolisille lapsille, joiden sukupuolen määrittäminen jää epäselväksi anatomisten ominaisuuksien perusteella. Tilanne tulee päälle vasta silloin, kun lapsi selvästi rupeaa ilmaisemaan sukupuolta tavalla, joka ei ole syntymässä arvatun sukupuolen mukainen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei nimi miestä pahenna, tuskin naistakaan. Norjalaiset voivat laittaa tytölle nimeksi vaikkapa Ase, Ricki tai Rikki.

Miehille Norjassa voidaan antaa Asgrim, Dana tai Hedin.

Suomalaisten pitää kuitenkin tunnistaa heidätkin mieheksi ja naiseksi etu nimen perusteella; miksi?

Kyllä minä ainakin, miellän tuon Ricki, enemmän miehen nimeksi.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Matti on Matti ja Maija on Maija, paitsi tietysti, jos tädillä olisi...niin sitten Maija olisi setä.

Ennen oli paremmin. Kun Koskelan Jussille syntyi poika, niin "vehkeetkin sillä oli semmoset, että olis voinut lähtee naisten perään vaikka siitä paikasta"!

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #17

Ennen oli paljonkin ihmisiä, jotka elivät sellaisen tuntemuksen mukaan, mitä nykyään kutsutaan transsukupuolisuudeksi. Heillä saattoi olla kyläyhteisössä ihan passeli asemakin, ei aina oltu niin turhan tärkeitä tällaisista asioista.

Mikä tulee täteihin ja setiin ja jalkoväliin, sekin on paljon jänskempi juttu, mitä äkkiä katsomalla luulisi.

Jotain tämän asian kiehtovasta moninaisuudesta voit lukea vaikkapa täältä:

https://anukatariina2.blogspot.fi/2017/10/mita-tar...

Matti voi kuitenkin pysyä Mattina ihan rauhassa, kukaan ei tule siinä asiassa Mattia ahdistelemaan, jos mieheksi itsensä tuntee.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tapaamieni jazzmuusikoiden joukosta muistuvat helposti mieleen Iro Haarla (nainen) ja Ira Sullivan (mies).

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

-50 luvulla: "tulevaisuudessa on lentäviä autoja ja ruokaa kaikille"

2017: "Tarvitaan laki että osataan nimetä lapset oikein"

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

1946: "Tarvitaan laki, jossa erikseen määritetään nimien sukupuoli"

Ennen sitä nimien sukupuolesta ei ollut mitään lainsäädäntöä!

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Kyseeessä oli kestovitsi jolla kuvataan miten välillä tuntuu että nykyaikana mennää asioissa taaksepäin kehityksessä, ei ollut kirjaimellinen esimerkki.

Tietyllä tavalla ymmärrän tarpeen että lakeihin pitää kirjata lähes kaikki miten pitää missäkin elämäntilanteessa toimia, uusavuttomuus ja kyky hahmottaa isompaa kuvaa alkaa olemaan historiaa maailmassa jossa google kertoo vastauksen kaikkeen. Jolloin nimeäminenkin voi olla haaste vanhemmalle, facebook sukupolvi kun haluaa että heillä on jotain jolla erottautua laumasta, joten lapselle saatetaan antaa nimi joka myöhemmässä elämässä voi olla todella haitallinen.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #9

Ymmärsin kyllä vitsin, jatkoin sitä vain aiheeseen palatakseni....

Noista mainitsemistasi syistä juuri olisin rajaamassa normia rikkovien nimien annon vaiheeseen, jossa lapsi itse selkeästi osoittaa sukupuolensa.

Perustuslaissa lähdetään siitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämän on oltava kaikkea lainsäädäntöä ohjaava periaate. Siitä syystä uusiin lakeihin ei pidä upottaa elementtejä, jotka tuota periaatetta rikkovat. Kyse ei siis ole mistään erityisestä erottautumisen halusta. Halusta ja oikeudesta ilmentää nimellään omaa sukupuolta siinä kyllä on kyse.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Vaikea aihe. Osa vanhemmista on nykyisin niin kuutamolla, että tyrkyttävät lapselleen hölmöjä nimiä, joista piltti kärsii sitten koko lapsuutensa. Täysi-ikäisenä pääsevät onneksi vaikuttamaan asiaan. Pitäisikö nyt olla liberaali vai suojella lapsia vanhemmiltaan? Jätän väliin.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Eulaalia Kenkkusia on ollut iät ajat, sitä ei kaikilta osin voi estää. Täys-Tuho Aleksanteri Mikkosta ei sen sijaan kyllä hyväksyttäisi uudenkaan lain puitteissa. Nimen valinta syntymässä arvatun sukupuolen vastaiseksi on syytä hyväksyä vasta sitten, kun on selvillä lapsen oma tahto.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Valitettavasti en muista enää mistä maasta oli kyse. Maassa kuitenkin luotiin laki, joka estää vanhempia antamasta lapsilleen nimiä, jotka voivat aiheuttaa harmia ja pilkkaa lasta kohtaan. Erään kielletyn nimen tarkka suomennos oli "Josef meni naimisiin polvihousuissa". Ehkä joskus yhteiskunnan pitää mennä väliin.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Googlasin sukupuolineutraaleja nimiä ja löysin sivuston, jonka mukaan monet luontoon liittyvät nimet ovat sukupuolineutraaleja. Aloin tutkia tarkemmin ja löysinkin aika kasan nimiä. Tutkitaanpas.

Kana Akileija Lehdokki Möttönen

Made Orion Salvia Lötjönen

Valo Naava Nietos Kankkunen

Nova Manteli Riekko Pärssinen

Minä en taida sittenkään olla ihan niin arvoliberaali kuin kuvittelin olevani:o/

https://lapsennimi.com/luontonimet/

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo
Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

No omalla pojallani on nimi mikä on esim Jenkeissä naisen nimi :)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Nuo lasten nimisäännöt tosiaan voisi pyyhkiä pois kaiken muun osalta paitsi pilanimien osalta. Täysi-ikäisten osalta taas kannatan vielä pidemmälle menemistä. Melkeinpä kaikki säännöt voisi pyyhkiä heiltä pois. Jos joku haluaisi olla nimeltään vaikka Perse, niin siihen olisi hyvä suoda mahdollisuus.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kiva keskustelun aihe, kaikilla on tähän toki mielipide. Ja niinhän sen pitääkin olla. Lakiin ei minusta nimisääntöjä tarvitse kirjoittaa. Riittääpähän meillä ihmisillä taivastelemista ja ihmettelemistä.

Sopimattomista nimistä täällä onkin puhuttu, sellaisia en toki toivoisi lapsille annettavan. Sukupuolisidonnaisuuksia laista pitäisi muutenkin poistaa, olisihan se yksinkertaisempaa jos Silja saisi olla Silja myös sukupuolenvaihtoprosessin jälkeen, jollei itse haluaisi identiteetin vaihduttua nimeäänkin vaihtaa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Tällainen asiakokonaisuus on kyllä minulle vierasta, mutta luin silti tuon jutun mielenkiinnosta. Eli olisiko jatkossa luovuttava selvästi naissukupuoleen yhdistettävästä "Martta" -nimestä ja tasapuolisuuden vuoksi myös miehille kohtuullisen yleisestä nimestä "Martti" ? Tilalle tulisi varmaan aika luontevasti "Martto". Kuulostaa oudolta mutta kait siihenkin tottuu.

Tämä olisi vietävä luonnollisesti myös muualle. Esimerkiksi useissa indoeurooppalaisissa kielissä on tyypillisesti feminiinisiä, maskuliinisia ja jopa neutraaleja ilmaisuja. Saksan das Auto ja der Wagen ovat hyvä esimerkki tästä. Yhtä lailla luin jostain että italiaksi koiran narttupentu on "hauvelina" ja urospentu vastaavasti "hauvelino". Siinä onkin meille puuhaa kun muutamme alkajaisiksi noin puolentoista miljardin eurooppalaisia kieliä puhuvan ihmisen kielen ja kulttuurin nykyaikaisemmaksi!

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Kiitos mielenkiinnosta ja pohdinnasta.

Keskustelu sukupuolisidonnaisista ammattinimikkeistä ja tämä etunimiasia ovat hieman eri teemoja. Ei siis olla vaatimassa sukupuolittuneita nimiä pois, kuten ei olla vaatimassa pois oikeutta ilmaista sukupuoltaan kaikilla mahdollisilla ilmaisutavoilla. Sitä ilmaisua vain olen vaatimassa juridisesti oikeutetuksi sen mukaan, mikä oma sukupuolikokemus on, ei sen mukaan, mitä joku muu on siitä viisaudessaan mennyt päättämään. Siitä sitten seuraa, että jonkin perinteisesti sukupuolittuneen nimen on oltava käytössä myös niille, jotka eivät ole juridisesti tuon sukupuolen kirjoissa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Eipä tuon luulisi ketään haittaavan

Käyttäjän PerttiRanne kuva
Pertti Ranne

Annoimme 1970 syntyneelle pojallemme nimeksi Mirka. Ihmetystä herättäneen nimen kuulimme olevan tytön nimi . Muutimme nimen muotoon Mirko. Hyvin on mennyt.

Toimituksen poiminnat